Vammaispalvelut 

Vammaisten henkilöiden palvelujen ja tukitoimien järjestäminen on hyvinvointialueen tehtävä. Palveluista ja tukitoimista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.  

Uuden 1.1.2025 voimaantulleen vammaispalvelulain  (675/2023) soveltamisala ja palvelut poikkeavat aiemman vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) soveltamisalasta ja palveluista. Uuteen vammaispalvelulakiin sisällytettiin sekä kehitysvammalain että aiemman vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Kehitysvammalaki jäi kuitenkin joltain osin edelleen voimaan.

Uudessa vammaispalvelulaissa on pääsääntöisesti kolmen vuoden siirtymäaika. Se tarkoittaa, että vanhan lain perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään 1.1.2028 saakka. Päätökset on kuitenkin saatettava uuden lain mukaisiksi vammaisen henkilön aloitteesta aina tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.

Vammaispalvelulakiuudistus 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja sen valinnainen osa ratifioitiin Suomessa 11.5.2016. Ratifiointi edellytti kehitysvammalakiin itsemääräämisoikeutta ja sen rajoittamista koskevia muutoksia. Muutosten tarkoituksena oli vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Vammaispalvelut lainsäädännössä 

1. Yleislakien ensisijaisuus

• Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain Sosiaalihuoltolaki | 1301/2014 | Lainsäädäntö | Finlex, terveydenhuoltolain (1326/2010), ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), varhaiskasvatuslain (540/2018), perusopetuslain (628/1998) tai muun ensisijaisen lain perusteella.
• Vammaispalvelulaki | 675/2023 | Lainsäädäntö | Finlex

• Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.  
• Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.  

• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta eli kehitysvammalaki  

• Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.
• Kehitysvammalaki sisältää pääosin säädöksiä tahdosta riippumattoman erityishuollon toteuttamisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytöstä erityishuollossa.

Uusi vammaispalvelulaki 1.1.2025, keskeiset muutokset

Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vuoden 2025 alussa tuoden muutoksia sekä soveltamisalaan että palveluihin.

Uuden vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Uuteen vammaispalvelulakiin on sisällytetty sekä kehitysvammalain että aiemman vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Vammaispalvelulakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikille soveltamisalaan kuuluville henkilöille. Poikkeuksena tästä kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta (27 §) sekä taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa eläville henkilöille (33 §).

Lisäksi uusi vammaispalvelulaki sisältää joitain uusia palveluita, kuten erityisen osallisuuden tuki (12 § – 13 §), tuettu päätöksenteko (14 § – 15 §)  ja lapsen asumisen tuki (19 § – 21 §). Joidenkin aiemmassa vammaispalvelulaissa olleiden palvelujen kriteereitä, sisältöä ja nimiä on muutettu. Tällaisia ovat mm.  henkilökohtainen apu (9 § – 11 §), liikkumisen tuki (28 § – 31 §) sekä esteettömän asumisen tuki (22 § – 23 §). Lisäksi omana pykälänään on lisätty taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa eläville henkilöille (33 §). 

Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista on säädetty lain 6 §:ssä, Avun ja tuen tarpeisiin vastaavat palvelut ja tukitoimet:

 Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaisille henkilöille:

1. valmennusta;
2. henkilökohtaista apua;
3. erityistä osallisuuden tukea;
4. tuettua päätöksentekoa;
5. vaativaa moniammatillista tukea;
6. asumisen tukea;
7. lapsen asumisen tukea;
8. tukea esteettömään asumiseen;
9. lyhytaikaista huolenpitoa;
10. päivätoimintaa;
11. kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa;
12. liikkumisen tukea; ja
13. taloudellista tukea hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle.

Hyvinvointialueen on järjestettävävammaiselle henkilölle edellä tarkoitettuja palveluita silloin, kun vammaisen henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen sitä välttämättä edellyttää.

Hyvinvointialue voi määrärahojen puitteissa järjestää osana vammaisen henkilön omaa valmennusta vammaisen henkilön läheisille valmennustavammaisen henkilön valmennukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi, järjestää vammaiselle henkilölle tässä laissa tarkoitettua taloudellista tukea ja järjestää muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluita ja tukitoimia.

Kehitysvammalaki

Vammaispalvelulakia uudistettaessa kehitysvammalain palvelut ja tukitoimet siirrettiin pääsääntöisesti uuteen vammaispalvelulakiin, jota sovelletaan vammaisiin henkilöihin diagnoosista riippumatta. Kehitysvammalakiin jäi kuitenkin säädöksiä tahdosta riippumattomaan huollon antamisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytöstä erityishuollossa.

Soveltamisalaltaan kehitysvammalaki on vammaispalvelulakia suppeampi. Sitä sovelletaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. (20.5.2016/381). Se on siis myös viimesijainen laki.

Asiantuntijaryhmät

Kehitysvammalaissa säädetään kahdesta asiantuntijaryhmästä ja niiden tehtävistä. Ryhmät ovat Päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä sekä Vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä.

Päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen ryhmä

Päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmästä ja sen tehtävistä säädetään seuraavissa kehitysvammalain pykälissä:

• 1 b § (Ahvenanmaa)
• 31 § Asettaminen. Hakemus erityishuollon antamiseksi.
• 32 § Hakemus vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta tehdään päätöksiä tekevälle ryhmälle
• 33 § Tutkimuksiin määrääminen ja päättäminen, määrääminen moniammatillisen tuen yksikköön tahdosta riippumatta.
• 37 § Tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettaminen
• 38 § Erityishuollon jatkamisen edellytykset voidaan saattaa ryhmän arvioitavaksi
• 42 e § Edellytykset henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon saatettava tarvittaessa ryhmän arvioitavaksi.

Vaativan moniammatillisen tuen ryhmä

• 1 b § (Ahvenanmaa)
• 37 §  Esitys tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta
• Lisäksi Vammaispalvelulaki 16 ja 17 §

Rajoitustoimenpiteet kehitysvammalaissa 

Kehitysvammalaissa säädetään tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytyksistä. Laissa on tarkasti määritelty, kuka rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa ja minkälaista päätöksentekoa rajoitustoimenpide edellyttää.  Laissa säädetään myös rajoitustoimenpiteen jälkiselvittelystä ja kirjaamisesta.  

Rajoitustoimenpiteiksi laissa määritellään  

• kiinnipitäminen 
• aineiden ja esineiden haltuunotto 
• henkilöntarkastus 
• lyhytaikainen erillään pitäminen 
• välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 
• rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 
• rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 
• valvottu liikkuminen 
• poistumisen estäminen. 

Lue lisää

Vammaispalvelun asiakasmaksut

Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin erityisryhmille suunnatuissa palveluissa

Muualla verkossa

• Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Lisätietoja