Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviltä vaadittava osaaminen ja koulutus

Laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) säädetään, millä koulutuksilla voi saada tiettyjen ammattien ammatinharjoittamisoikeuden tai nimikesuojauksen ja päästä Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

Lain 7 §:ssä määritetään oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ja 8 §:ssä määritetään oikeus harjoittaa sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan ammattia Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella. Lain 12 §:ssä määritetään oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa määritetään myös sosiaalityöntekijän erityisiä velvollisuuksia. Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista vastaa laillistettu sosiaalityöntekijä.

Ammattihenkilölaissa ei säädetä erikseen kelpoisuuksista muihin sosiaalihuollon tehtäviin. Tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia on muualla, kuten esim. sosiaalihuolto-, lastensuojelu-, ja kehitysvammahuoltolaissa, perhehoito- ja sosiaaliasiavastaava- ja terveydenhuoltoasiavastaavalaissa, vammaispalvelulaissa, iäkkään väestön toimintakyvystä annetussa laissa, oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä hoiva-avustajien osalta sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfossa.

Kun tehtävään ei edellytetä tiettyä pätevyyttä, voi työnantaja määritellä tehtäviin vaaditun kelpoisuuden. Ensisijaisena lähtökohtana tulee tällöin olla kyseessä oleva tehtävänkuva ja sen edellyttämä osaaminen.

Sosiaalihuoltolaissa (8.7.2022/589) säädetään 27 a §:ssä lastenvalvojan kelpoisuudesta, 42 §:ssä omatyöntekijänä toimimisen edellytyksistä, 46 a §:ssä sosiaalihuollon johtamisesta ja 49 a §:ssä sosiaalihuollossa tarvittavasta henkilöstöstä.

Lastensuojelulaissa (13.4.2007/417) säädetään 13 §:ssä lastensuojelutoimenpiteistä päättävän viranhaltijan kelpoisuudesta. 13 a §:ssä säädetään lapsen sijoittamisesta vankilan perheosastolle päättävän henkilön kelpoisuudesta ja 13 b §:ssä lapsen asioista vastaavasta sosiaalityöntekijästä.

Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (23.6.1977/519) Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevissa pykälissä 42 f § - 42 n § säädetään rajoitustoimenpiteitä käyttävien ja päätöksiä tekevien henkilöiden kelpoisuuksista.

Perhehoitolaissa (20.3.2015/263) 6 §:ssä säädetään perhehoitajan kelpoisuudesta ja ammatillisen perhehoidon henkilöstön kelpoisuuksista.

Laissa potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista (739/2023) 6 §:ssä säädetään potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien kelpoisuudesta.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) 7 §:ssä säädetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista sekä kuraattorin ja vastaavan kuraattorin kelpoisuuksista.

Perusopetuslaissa (21.8.1998/628) 48 e §:ssä säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstöstä.

Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista.

Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380) 8 c §:ssä ja 8 d §:ssä säädetään henkilökohtaisen avun järjestämisestä. Henkilökohtaiselle avustajalle ei ole säädetty kelpoisuusvaatimuksia.

Laissa iäkkään väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) 3 a §:ssä säädetään välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Pykälän 2 mom 11) kohdassa säädetään hoiva-avustajista.

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfossa 11/2020 (6.10.2020) on suositus hoiva-avustajien tehtävänkuvasta, osaamisvaatimuksista ja niihin vastaavasta koulutuksesta iäkkäiden palveluissa. Suosituksen mukainen koulutus muodostuu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kahdesta tutkinnon osasta, jotka ovat kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä ikääntyvien osallisuuden edistäminen.

Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) säädetään, millä koulutuksilla voi saada tiettyjen ammattien ammatinharjoittamisoikeuden, ammatinharjoittamisluvan tai nimikesuojauksen.

Laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito.

Laillistetun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia tilapäisesti myös kyseiseen ammattiin opiskeleva kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Väliaikaisesta ja satunnaisesta palvelujen tarjoamisesta säädetään po. lain 9§:ssä.

Asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) säädetään mm. nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeistä, ammattinimikkeiden käyttöön johtavasta koulutuksesta sekä lääkärin ja hammaslääkärin sijaisena toimimisen edellytyksistä.

Opiskelija voi työskennellä tilapäisesti sen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, johon hän opiskelee. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin rekisteröitymisestä ja terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena toimimisen edellytyksistä löytyy tarkempia ohjeita Valviran sivuilta.

Holhoustoimilain (1.4.1999/442) 5 §:ssä säädetään edunvalvojan kelpoisuudesta