Hyvinvointialueet
Etusivu / Hallinto ja juridiikka / Osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan

Osallistuminen hyvinvointialueen toimintaan

Tälle sivulle on koottu tietoa hyvinvointialuelain osallistumista koskevista säännöksistä, osallistumisen ohjelmasta ja tavoista sekä hyvinvointialueiden demokratiaindikaattorista. Sivun sisältö on tuotettu yhteistyössä Sitran ja oikeusministeriön kanssa.

Hyvinvointialue on demokratian uusi taso

Parhaimmillaan hyvinvointialue on uusi demokratian taso, jolla asukkaat osallistuvat päätöksentekoon vaaleissa ja vaikuttavat aktiivisesti myös vaalien välillä. Asukkaat eivät ole siis vain hallinnollisten toimien kohteita, vaan aktiivisia toimijoita. Se edellyttää hyvinvointialueilla avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta päättäjien ja asukkaiden välillä.

Ihannetilanteessa tämä tarkoittaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yksittäisen palvelun parantamisen lisäksi myös hyvinvointialueen johtamiseen ja päätöksentekoon. Kun asukkaat tulevat kuulluksi, on todennäköistä, että tulevien päätösten hyväksyttävyys kasvaa.

Lue lisää:

Sote-ammattilaisista tuli demokratian kehittäjiä yhdessä yössä

Hyvinvointialuelain osallistumista koskevat säännökset

Suomen perustuslaki (731/1999) velvoittaa julkista valtaa edistämään yksilön osallistumismahdollisuuksia. Hyvinvointialuelain (611/2021) yhtenä tarkoituksena on luoda edellytykset asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle hyvinvointialueen toiminnassa.

Hyvinvointialuelain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suuremmalla hallintoalueella (hyvinvointialue) sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle hyvinvointialueen toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia.

Valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaltuustoon valitaan hyvinvointialueella toimitettavissa vaaleissa (aluevaalit).

Äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on

a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai
b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai
c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.

Ohjeet vaaliviranomaisille ja kansalaisille: Aluevaalit - Vaalit

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;

Ohjeet ja materiaalit: 

2) selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;

Ohjeet ja materiaalit: 

4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

Ohjeet ja materiaalit: 

5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun; 

Ohjeet ja materiaalit: 

6) tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua

Ohjeet ja materiaalit: 

Lisätietoa osallistumisesta ja vaikuttamisesta:

Hyvinvointialueen jäsenellä on aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Oikeusministeriö rakentaa parhaillaan hyvinvointialueille sähköistä aloitepalvelua. Sen käyttö on hyvinvointialueille ilmaista. Aloitepalvelun on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2023.

Lisätietoja: demokratia.om@gov.fi


Hyvinvointialueen neuvoa-antavasta kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää aluevaltuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä aluevaltuustolle vähintään 3 prosenttia hyvinvointialueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Ohjeet ja materiaalit: Alueelliset kansanäänestykset - Vaalit

Aluehallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä.

Ohjeet ja materiaalit: 

Kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on

  1. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;
  2. selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;
  3. selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksista ja kielitaidon kehittämisestä; sekä
  4. tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sopimuksen sisällöstä, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.

Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.

Lapin hyvinvointialueella on saamen kielen lautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä saamelaiskäräjien sekä kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä. Lautakuntaan sovelletaan muutoin, mitä edellä kerrotaan kansalliskielilautakunnasta. 

Ohjeet ja materiaalit: 

Hyvinvointialue viestii osallistumisen mahdollisuuksista, toteutumisesta ja tuloksista palvelujen käyttäjille, hyvinvointialueen asukkaille sekä henkilöstölle.

Ohjeet ja materiaalit: 


Hyvinvointialueen strategiassa tulee ottaa huomioon asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Hyvinvointialuestrategia on aluevaltuuston tärkeä ohjausväline hyvinvointialueen toiminnan pitkäaikaisessa johtamisessa ja ohjaamisessa. Hyvinvointialuestrategian velvoittavuus on poliittista. Se ohjaa päätösvalmistelua ja päätöksentekoa.

Osallistumisen ohjelma

Hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueella tulisi olla erillinen osallistumisen ohjelma, jonka valmisteluun palvelujen käyttäjillä, hyvinvointialueen asukkailla ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua.

Osallistumisen ohjelmassa kuvataan:

  • osallistumisen keinot ja menetelmät
  • tarkemmat vastuualue- ja toimintayksikkökohtaiset tavoitteet
  • tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta.

Osallistumisen ohjelma hyväksytään vaalikausittain aluevaltuustossa.

Osallistumisen ohjelmalle on mallipohja: Osallistumisen ohjelma hyvinvointialueille – mallipohja ohjelman laatijoille. Pohjan laadinnassa on ollut mukana Sitran koordinoima Demokratia-teemaryhmä sekä ajatushautomo Demos Helsingin, Gesund Partnersin ja Sitran asiantuntijoita. Demokratia-teemaryhmään kuuluu hyvinvointialueiden edustajia.

Asukkaiden osallistumisen tavat hyvinvointialueella

Perinteisesti asukkaiden osallistuminen on ollut varsin yksisuuntaista esimerkiksi niin, että asukkaita informoidaan asioista tai asukkaat voivat äänestää vaaleissa. Hyvinvointialueella halutaan aktiivisesti rakentaa uudenlaista osallistumisen kulttuuria ja ottaa käyttöön erityisesti uudempia, kaksisuuntaisen vaikuttamisen menetelmiä. Näissä osallistumisen menetelmissä hyvinvointialueen asukkaat ovat entistä vuorovaikutteisemmin mukana kehittämässä alueen palveluita ja toimintaa.

Osallistumisen menetelmiä eri osallisuuden lajeihin jaoteltuna. Mielekkään ja kattavan hyvinvointialueen asukkaiden osallistumispolun voi luoda käyttämällä päätöksenteon eri vaiheessa eri osallistumismenetelmiä.

  • Asiakaspaneelia voi käyttää palveluiden käyttäjien mielipiteiden näkyväksi tekemiseen osana päätöksentekoprosessia. Asiakaspaneelin järjestämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin asukaspaneelin järjestämiseen.
  • Hyvilin hallintosääntömalli, 22 §
  • Digiraadin avulla lapset ja nuoret voivat käydä keskustelua ajankohtaisista, yhteiskunnallisista aiheista. Keskustelua käydään ohjelman suljetulla keskustelupalstalla nimimerkein. Keskustelun tavoitteena on luoda aiheesta loppulausuma, joka tuodaan päättäjien tietoon ja julkaistaan myös palvelussa kaikkien luettavaksi.
  • Digiraati
  • Digitaalisia keskustelu- ja kannanottoalustoja hyödynnetään hyvinvointialueen suunnittelu- ja kehittämistyössä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien mielipiteiden keräämiseen ja äänestämiseen.

Esimerkiksi digitaalinen Polis-keskustelualusta tarjoaa kanavan rakentavaan mielipiteiden selvittämiseen valitun aihepiirin ympärillä. Polis on avoimeen lähdekoodiin perustuvasta alustasta, jonka avulla voidaan kerätä tietoa, analysoida reaaliaikaisesti ja ymmärtää mitä mieltä osallistujat ovat tietystä aiheesta. Alustalla osallistujat voivat kirjoittaa lyhyitä väitteitä, jotka julkaistaan kaikkien äänestettäväksi. Äänestämällä osallistujat kertovat olevansa kommentista samaa tai eri mieltä tai he voivat ohittaa väitteen. Alustalla ei voi kommentoida toisen ehdotusta suoraan vastaamalla siihen, minkä on todettu vähentävän vastakkainasettelua ja trollien ilmaantumista keskusteluun. DigiFinland toteuttaa kokeiluhanketta, jossa alustan käyttö mahdollistetaan Suomessa.

DigiFinlandin asiantuntijat tavoittaa osoitteesta polis@digifinland.fi

Lue lisää: Polis-kansalaiskeskustelualusta - DigiFinland, DigiFinland: Kansalaisvaikuttamisen alustaratkaisu

  • Muita digitaalisia alustoja ovat esimerkiksi suomalainen Otakantaa.fi-palvelu, karttakyselyitä mahdollistava Maptionnaire, Barcelonasta lähtöisin oleva Decidim-alusta, erityisesti digitaalisten työpajojen fasilitointiin soveltuva suomalainen Howspace, yksinkertaiset, reaaliaikaiset kyselyt mahdollistava Innoduel sekä erityisesti kunnille ja hyvinvointialueille suunnattu digitaalisen vuorovaikutuksen alusta Sarastia365.


  • Osallistuva budjetointi tarkoittaa osallistuvaa määrärahan allokointia. Siinä asukkaat otetaan mukaan hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun tietyn, etukäteen päätetyn määrärahan sekä aikaisempien päätösten puitteissa. Asukkaat voivat itse ehdottaa tälle käyttökohteita ja äänestää muiden toteuttamiskelpoisia ideoita. Voidaan järjestää myös yhteiskehittämistä ideoiden jalostamiseksi asukkaiden ja hyvinvointialueen asiantuntijoiden kesken. Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan.
  • Asukkaiden kuuleminen hyvinvointialueen talouden suunnittelussa on otollisinta budjettikehysten sekä yhdistelmäbudjetin laatimisen alla. Osallistuminen voi kohdentua budjetin, taloussuunnitelman ja/tai investointisuunnitelman laatimiseen ja sen tulee perustua strategiaan sekä muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Tämä edellyttää oikean aikaikkunan tunnistamista sekä riittävien lähtötietojen antamista. Suositeltavaa on esimerkiksi satunnaisotetun asukaspaneelin käyttö osana normaalia budjetointisykliä. Osallistumista voidaan käyttää apuna myös edellisen kauden toiminnan ja talouden arvioinnissa tarkastuslautakunnan toimesta.
  • Hyvinvointialueen jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaan liittyvissä asioissa. Myös palveluiden käyttäjät voivat tehdä aloitteita asioissa, jotka koskevat palveluita.
  • Erätauko-keskustelun avulla käydään rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
  • Erätauko-menetelmää hyödynnetään silloin, kun tarvitaan syvempää ymmärrystä jostain aiheesta, halutaan kuulla erilaisten asukkaiden ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä tai luoda tila tasavertaiselle kohtaamiselle. Keskustelun tavoitteena ei ole saada aikaan yksimielisyyttä, ratkaisuja tai päätöksiä.
  • Hyvinvointialue kerää asiakaspalautetta ja seuraa asiakaskokemusta kaikissa järjestämisvastuullaan olevissa palveluissa. Asiakaspalaute välittyy suoraan palveluiden järjestäjälle, eikä se jää ainoastaan palveluiden tuottajien hyödynnettäväksi. Analysoitua asiakaspalautetietoa tuodaan systemaattisesti osaksi hyvinvointialueen päätöksentekoa. Asiakaskokemusta hyödynnetään, kun hahmotetaan hyvinvointialueen palvelujen käyttäjien tarpeita ja toiveita sekä tunnistetaan tuotettujen palvelujen kehitystarpeita.

Lue lisää:

Sitra: Osallistumisen ohjelman mallipohja, luku 4

Hyvinvointialueiden demokratiaindikaattori

Sitran teettämässä demokratiaindikaattorissa kiinnitetään huomiota koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin vaikuttamisen eri tasoilla, tunnistettuihin osallistumismalleihin, osallistumisen tulevaisuuskuviin ja arvioihin siitä, edistävätkö päättäjät osallistumista ja uskovatko päättäjät kansalaisten kykyihin ja valmiuksiin.

Sitran v. 2022 teettämä demokratiaindikaattori hyvinvointialueittain. Indikaattori muodostuu alueen äänestysaktiivisuudesta sekä hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisesta. Indeksiskaala on 0–100.

Indikaattorissa yhdistetään äänestysdataa ja Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimuksessa saatuja vastauksia. Tutkimus kertoo, miten Suomessa asuvat 15–79-vuotiaat tällä hetkellä osallistuvat päätöksentekoon, millaisiksi nykyiset osallistumismahdollisuudet koetaan ja miten kansalaiset haluavat tulevaisuudessa osallistua päätöksentekoon eri hallinnon tasoilla. Tutkimus kertoo myös, millainen on kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden halu ja kyky demokraattisen osallistumisen mahdollistamiseen ja laajentamiseen Suomessa.

Lue lisää:

Kyselytutkimus kansalaisten ja päättäjien ajatuksista päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista: Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa – Sitra