Vammaispalvelut 

Vammaisten henkilöiden palvelujen järjestäminen on hyvinvointialueen tehtävä. Palveluista on säädetty sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.  

Vammaispalvelut lainsäädännössä 

1. Sosiaalihuoltolaki 

• Tarvittavia palveluja ja tukitoimia järjestetään vammaiselle henkilölle ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla.   

2. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulaki 

• Mikäli henkilö ei voi saada riittäviä tai sopivia palveluja sosiaalihuoltolain perusteella, sovelletaan vammaispalvelulakia.  
• Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.  

3. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta eli kehitysvammalaki  

• Mikäli henkilö ei voi saada riittäviä tai sopivia palveluja ensisijaisesti sosiaalihuoltolain tai toissijaisesti vammaispalvelulain perusteella, sovelletaan kehitysvammalakia. 
• Vammaispalvelut täydentävät ensisijaisia palveluja.  

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja sen valinnainen osa ratifioitiin Suomessa 11.5.2016. Ratifiointi edellytti kehitysvammalakiin itsemääräämisoikeutta ja sen rajoittamista koskevia muutoksia. Muutosten tarkoituksena oli vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Rajoitustoimenpiteet kehitysvammalaissa 

Kehitysvammalaissa säädetään tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytyksistä. Laissa on tarkasti määritelty, kuka rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa ja minkälaista päätöksentekoa rajoitustoimenpide edellyttää.  Laissa säädetään myös rajoitustoimenpiteen jälkiselvittelystä ja kirjaamisesta.  

Rajoitustoimenpiteiksi laissa määritellään  

• kiinnipitäminen 
• aineiden ja esineiden haltuunotto 
• henkilöntarkastus 
• lyhytaikainen erillään pitäminen 
• välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 
• rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 
• rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 
• valvottu liikkuminen 
• poistumisen estäminen. 

Kehitysvammalain muutokset  

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 312/2022) tuli voimaan 1.1.2023. Muutoksia tarvittiin, sillä vuoden 2023 alussa erityishuoltopiirit lakkautettiin ja niiden toiminta siirtyi hyvinvointialueille. Muutoksia tehtiin myös vammaispalvelulain käsittelyn venymisen takia.  

Keskeiset muutokset: 

• Kunta voi tuottaa yksilöllistä hoitoa ja muuta huolenpitoa siltä osin, kuin se on hyvinvointialueen ja kunnan tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.  
  • Tämä mahdollistaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-aikaisen toiminnan järjestämisen ja tuottamisen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. 

• Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten hyvinvointialueella on oltava vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä ja päätöksiä tekevä  vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä.  
  • Päätöksiä tekevät moniammatilliset asiantuntijaryhmät korvaavat nykyiset erityishuollon johtoryhmät.  
  • Päätöksiä tekevän vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmän jäseninä on vähintään kolme hyvinvointialueen viranhaltijaa siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.  
• Erityishuoltoa voidaan tuottaa myös kehitysvammapsykiatrian osastoilla. 
  • Kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttäminen ja tahdosta riippumattoman erityishuollon toteuttaminen on mahdollista myös näillä osastoilla.

Asiakkaiden asema pysyy muutoksissa nykyisellään. Myös muut erityishuoltoa koskevat säännökset säilyvät toistaiseksi ennallaan. 

Vammaispalvelulakiuudistus 

Sipilän hallitus aloitti vammaispalvelulain uudistuksen valmistelun vuonna 2017. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki oli tarkoitus yhdistää uudeksi vammaispalvelulaiksi, joka tulisi voimaan vuonna 2021. Esitys raukesi hallituksen erottua maaliskuussa 2019. Marinin hallitus jatkoi uuden vammaispalvelulain valmistelua. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 14.4.2023, ja sen oli tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023.   

Orpon hallitus teki 31.8.2023 uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtoa koskevan lakiesityksen, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti 29.9.2023. Lain voimaantuloa siirrettiin, jotta sen soveltamisalaa on mahdollista tarkentaa ennen lain voimaantuloa. Soveltamisalan tarkentamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2024. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.   

Vammaispalvelut järjestetään voimassa olevan vammaispalveluita koskevan lainsäädännön perusteella, kunnes hyväksytty uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan:   

• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulaki  
• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta eli kehitysvammalaki. 

Lue lisää

Muualla verkossa

• Vammaispalvelulain uudistaminen  (STM) 
• Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Finlex) 

Lisätietoja