Ikääntyneiden sosiaalipalvelut

Laissa on säädetty iäkkäiden sosiaalipalveluista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden varmistamiseksi. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan laissa vanhuuseläkeikäistä väestöä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikään liittyvien syiden vuoksi.

Iäkkäälle väestölle ja iäkkäille henkilöille järjestettävistä sosiaalipalveluista säädellään pääosin

• vanhuspalvelulaissa eli laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
• sosiaalihuoltolaissa
• laissa omaishoidon tuesta
• perhehoitolaissa
• laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulain tavoitteena on

• tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kunnassa ja hyvinvointialueella
• parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.

Vanhuspalvelulaissa säädetään mm.

• suunnitelmasta ikääntyneen väestön tukemiseksi
• ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön hyvinvointia edistävistä palveluista
• iäkkäiden pitkäaikaisten palvelujen järjestämisen periaatteista
• iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittämisestä, asiakassuunnitelmasta ja päätöksestä
• iäkkään henkilön omatyöntekijästä
• henkilöstöstä, toimitiloista, johtamisesta ja omavalvonnasta iäkkäiden palveluissa
• ikääntyneen väestön palvelujen odotusaikojen julkaisemisesta.

Hyvil ja Kuntaliitto ovat julkaisseet vanhuspalvelulain soveltamiseen liittyviä yleiskirjeitä:

• Sosiaalihuoltolain ja lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niihin liittyvien lakien muutokset 1.1.2023 alkaen (Hyvil-yleiskirje1/2023)
• Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) muutokset 1.10.2020 alkaen (Kuntaliiton yleiskirje 8/2020)
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) (Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2013).

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Sekä hyvinvointialueiden että kuntien tulee tehdä suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä sekä arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.

Suunnitelmiin on sisällytettävä mm.

• ikääntyneen väestön asumista koskevien tarpeiden ennakointi sekä niitä vastaavan asumisen kehittäminen
• suunnitelma iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Suunnitelmat on otettava huomioon osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:n 3 momentissa (kunnat) ja 7 §:n 3 momentissa (hyvinvointialueet) tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Kuntien vanhusneuvosto on vanhuspalvelulain nojalla otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostot on otettava mukaan suunnitelman valmisteluun ja palvelujen riittävyyden arviointiin. Muutoin kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalaissa 410/2015 ja hyvinvointialueen vanhusneuvostosta hyvinvointialuelaissa 611/2021.

Ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön hyvinvointia edistävät palvelut

Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Neuvonnassa on kannustettava ikääntynyttä väestöä oman asumisensa ennakointiin ja itsenäistä asumista tukevien ratkaisujen toteuttamiseen.

Lisäksi hyvinvointialueen on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä. Palvelut voidaan järjestää ja tarjota myös ikääntyneen väestön neuvolatoimintana.

Kaikkiin hyvinvointia edistäviin palveluihin on vanhuspalvelulain mukaan sisällytettävä:

1. hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;
2. ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki;
3. sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus;
4. sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; sekä
5. ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.

Iäkkäiden pitkäaikaisten palvelujen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Hyvinvointialueen on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.

Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa ei voida toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaisessa laitospalvelun toimintayksikössä 1.1.2028 alkaen. Sitä voidaan toteuttaa terveydenhuoltolain mukaisessa laitoshoidon toimintayksikössäkin vain lääketieteellisillä tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla.

Iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittäminen, asiakassuunnitelma ja päätös

Iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitettävä monipuolisesti ja hänelle on laadittava asiakassuunnitelma. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada myönnetyt palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta.

Palvelutarpeen selvittämisessä on käytettävä RAI (Resident Assessment Instrument) -arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa, jos hän tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi. RAI-järjestelmää voidaan käyttää apuna asiakassuunnitelmien laadinnassa sekä hyödyntää johtamisessa, resurssisuunnittelussa, palvelujen laadun arvioinnissa ja seurannassa.

RAI-järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jota ylläpitää, kehittää ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen tutkijaverkosto interRAI. Suomessa RAI-välineistöä ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Iäkkään henkilön omatyöntekijä

Sosiaalihuollon asiakkaana olevalle iäkkäälle henkilölle on nimettävä omatyöntekijä, ellei hänelle ole jo nimetty muuta palveluista vastaavaa työntekijää tai nimeäminen on muusta syystä tarpeetonta. Hyvinvointialueilla on suositeltavaa määritellä omatyöntekijöiden nimeämisen perusteet ja tehtävät asiakkuusryhmittäin.

Omatyöntekijän tulee

• tarpeen mukaan neuvoa ja tukea asiakastaan
• seurata asiakkaan palvelusuunnitelman toteutumista ja palveluntarpeiden muutoksia
• olla asiakkaan suostumuksella yhteydessä palvelun järjestäjään ja tuottajaan palvelujen saannin ja laadun varmistamiseksi.

Tarvittaessa asiakkaan palvelukokonaisuuden vaihtoehdoista on neuvoteltava omatyöntekijän kanssa.

Henkilöstö, toimitilat, johtaminen ja omavalvonta iäkkäiden palveluissa

Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.

1.10.2020 voimaan tulleissa vanhuspalvelulain muutoksissa määriteltiin lakisääteiset tasot ympärivuorokautisen palveluasumisen (ent. tehostettu palveluasuminen) ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitukselle.

Vanhuspalvelulain henkilöstömitoituslainsäädäntöä muutettiin vuonna 2023 siten, että toteutuneen henkilöstömitoituksen ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksikössä on oltava 

• vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.1.2028 alkaen 
• vähintään 0,65 sitä ennen.

Toteutuneeseen henkilöstömitoitukseen lasketaan henkilöstön tekemä välitön asiakastyöaika. Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Henkilöstömitoitusta sovelletaan pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköihin 31.12.2027 saakka.

Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden. Vanhuspalvelujen toimintayksikön johtajan velvoitteena on mm. vastata henkilöstön asiakastarvetta vastaavasta riittävyydestä ja osaamisesta. Hänen tulee myös johtaa toimintaa työntekijöiden työhyvinvointia tukien. Toimintayksikölle on laadittava omavalvontasuunnitelma.

Ikääntyneen väestön palvelujen odotusaikojen julkaiseminen

Hyvinvointialueen on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.

Lue lisää

Muualla verkossa

• Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) muutokset 1.10.2020 alkaen (Kuntaliiton yleiskirje 8/2020)
• Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024 – 2027
  Sosiaali- ja terveysministeriön, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n ja Suomen Kuntaliiton yhdessä julkaiseman laatusuosituksen tarkoituksena on tukea hyvinvointialueiden sekä kuntien varautumista väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja kestävät palvelut.
• Ravitsemus ja ruokasuositukset ikääntyneille (Ruokavirasto)
• Ikääntyneiden liikunta, senioritanssi ja ulkoilu(Ikäinstituutti)
• Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi (Ikäinstituutti)
• Etsivä vanhustyö (Valli ry)
• Ikäystävällinen asuminen (Vanhustyön keskusliitto)

Lisätietoja