Hyvilin juristi Niina Vertanen pohtii kuntamarkkinablogissaan hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön muutoksia. Blogi on julkaistu myös Kuntamarkkinoiden yhteistyöblogeissa. Hyvilin koko Kuntamarkkinaohjelman löydät linkistä hakusanalla Hyvil.
Hyvinvointialueita koskettavalla lainsäädäntökentällä tapahtuu jatkuvasti. Eikä ihme – sillä hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden ja hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena on muun muassa parantaa hyvinvointialueiden tuottamien palvelujen saatavuutta, lisätä palvelujen vaikuttavuutta, parantaa alueiden mahdollisuuksia järjestää palveluita sekä edistää digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa sote-sektorilla.
Käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa lainsäädäntöhankkeissa käsittelyssä ovat muun muassa vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen, lasten ja nuorten terapiatakuu, perusterveydenhuollon hoitotakuu sekä ammattihenkilölainsäädännön ja lastensuojelulainsäädännön uudistukset. Pelastustoimen osalta olennaisia ovat esimerkiksi pelastuslain toisen vaiheen uudistamishanke, sote-järjestämislakiin ehdotetut muutokset, jotka koskevat hyvinvointialueiden varautumista sekä käynnissä oleva valmiuslain kokonaisuudistus.
Hallintojuridisesta näkökulmasta on syytä nostaa esille sosiaalihuoltolakiin ehdotettu oikaisuvaatimusten käsittelyä koskeva muutos. Sen mukaan sosiaalihuoltolain mukaisten päätösten oikaisuvaatimukset käsiteltäisiin aina hyvinvointialueen toimielimessä, eikä yksittäinen viranhaltija voisi enää ratkaista niitä.
Hyvinvointialueiden toimintaan vaikuttavat myös hallitusohjelman tavoitteet lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityistä huomiota on kiinnitetty sidosyksikköjä koskevaan sääntelyyn ja toteutuessaan kirjaukset tarkoittaisivat merkittäviä muutoksia hyvinvointialueiden toimintaan ja omistusrakenteisiin.
Myös EU:sta on tulossa hyvinvointialueiden toiminnan kannalta merkittävää sääntelyä. EHDS, eli asetus eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta tuo omalta osaltaan muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyyn. Lisäksi tekoälyn hyödyntämiseen hyvinvointialueilla vaikuttaa EU:n tekoälysäädös, joka luo ensimmäistä kertaa lainsäädäntökehikon tekoälyjärjestelmien käytölle.
Edellä on mainittu joitakin ajankohtaisia nostoja hyvinvointialueita koskevista lainsäädäntömuutoksista. Hyvil järjestää Hyvinvointialueiden Lakiklinikan Kuntamarkkinoilla torstaina 19.9. klo 13–14 tilassa B3.1. Tervetuloa kuuntelemaan lisää ajankohtaisista aiheista liittyen lainsäädäntöön ja hyvinvointialueisiin.
Lisätietoa:
Vastuualueet:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiasiat
- Hyvinvointialueiden tietosuojaverkosto
-
Tule mukaan Työllistymisen monialaisen edistämisen yhdyspintaverkostoon
Työllisyyden hoidon järjestämisvastuun siirryttyä vuoden 2025 alusta kunnille on tärkeää rakentaa ja vakiinnuttaa yhdessä uusia toimivia yhteistyökäytäntöjä muuttuneisiin rakenteisiin ja […]
-
Hyvil, hyvinvointialueiden yhteinen ääni – Hyvil on julkaissut strategian kaudelle 2025–2028
Vuosien 2025–2028 toiminnan visiona on olla Hyvinvointialueiden yhteinen ääni. Visionsa mukaisesti Hyvil kasvaa askeleittain kaikkien hyvinvointialueiden yhteisen äänen kannattelijana ja […]
-
Kelan, Hyvilin ja Verohallinnon sekä Espoon ja Oulun kaupunkien julkilausuma: Tiedon liikkuvuus parantaa palveluja ja tehostaa julkista sektoria
Kevään vaalit ovat oikea hetki tarttua laajasti tunnustettuun ongelmaan, joka vaikuttaa ihmisten asiointiin ja palvelujen sujumiseen. Tiedon liikkuvuuden parantaminen tuo […]
-
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan
Hyvinvointialueiden ja kuntien johdolle vuoden 2024 lopulla tehdyn kyselyn mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on parantunut. Yhteisiä säännöllisiä palavereja on […]
-
Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet kuuluvat Suomessa kaikille
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu Suomessa perustuslailla. Kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla […]