Lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä mahdollistettaisiin myös henkilölle, joka on suorittanut soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun tai jolla on soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito. Esityksen tavoitteena on sosiaalihuollon henkilöstön saatavuuden ja sosiaalihuollon palveluiden, kuten lastensuojelun, riittävyyden varmistaminen. Laki tulisi voimaan 1.1.2025.
Hyvil toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:
- lakiesitys on tervetullut ja lisää olennaisesti tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin käytettävissä olevien henkilöiden määrää. Hyvinvointialueet kärsivät henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden ja tilapäisesti sosiaalityöntekijöiden ammatissa työskentelevien henkilöiden saatavuus on ollut jo pitkään iso ongelma. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 1.7.2024 ratkaisu sosiaalityöntekijän sijaispätevyyden tulkinnasta (EOAK/5991/2023) on pitkälti samansisältöinen kuin luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle.
- lausuntoluonnoksen esitys käytännössä nostaa tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien henkilöiden keskimääräistä koulutustasoa. Nyt voimassa olevan lain mukaan sosiaalityöntekijän tilapäisissä tehtävissä toimivalta henkilöltä edellytetään, että hän on sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Jatkossa osalla sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisissä työskentelevistä henkilöistä tulee olla suoritettujen sosiaalityön perus- ja aineopintojen sekä käytännön harjoittelun tai riittävän käytännön kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi myös soveltuva sosiaalialan korkeakoulututkinto.
- vuoden määräaikaa tulisi tulkita siten, että tilapäinen sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitava henkilö voidaan ottaa tehtävään vuodeksi kerrallaan. Näin voitaisiin paremmin keskittyä asiakassuhteiden jatkuvuuteen.
- tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan henkilön tuki, ohjaus ja valvonta kuuluisi yksittäisen laillistetun sosiaalityöntekijän sijaan hyvinvointialueen tehtäviin.
EOAK/5991/2023 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu
Lisätietoja:
SAMI UOTINEN
johtava juristi
+358 9 771 2623, +358 50 341 3349
sami.uotinen@hyvil.fi
Vastuualueet:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiasiat
JAANA VIEMERÖ
erityisasiantuntija
+358 9 771 2303, +358 50 359 2023
jaana.viemero@hyvil.fi
Vastuualueet:
- Kehitysvammahuolto
- Vammaispalvelut
- Sosiaalihuollon kelpoisuudet
- Sosiaalihuollon kansainvälinen yhteistyö
- Verkostoituvat vammaispalvelut -kehittämisverkosto
- Vammaispalvelujen asiantuntijaryhmä -verkosto
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Ilmoittautuminen vuoden 2026 Yhdyspintaseminaariin auki
Kolmas valtakunnallinen yhdyspintaseminaari järjestetään Kuopiossa 1.12.2026. Ilmoittaudu mukaan!
-
Vastaa kyselyyn ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista hyvinvointialueilla
Johtaja tai lääkäri, vastaatko hyvinvointialueellasi ikääntyneiden sosiaali- tai terveyspalveluista? Vastaa sähköpostilla saamaasi kyselyyn sosiaali- ja terveyspalvelujen välisestä yhteistyöstä 5.8. mennessä. […]
-
Hyvinvointialueiden lääkehoitojen rahoitusvastuita ei saa lisätä kesken budjettikauden
Lainsäädännön tulkinta on osin epäselvä siinä, milloin kustannusvastuu kuuluu hyvinvointialueille ja milloin Kelalle. Hyvilin näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden vastuita ei tule lisätä kesken budjettikauden.
-
Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä on yksi seuraavien vaalien suurista keskustelunaiheista. Ekonomistimme Arja Pesonen kertoo blogissaan, millainen olisi hyvinvointialueiden ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava rahoitus.