Hyvinvointialueet

Hyvinvointialueet kehittävät lastensuojelun palveluja ja etsivät keinoja hillitä lastensuojelun kustannusten kasvua

THL:n lastensuojelutilaston (Lastensuojelu 2024) mukaan koko maan tasolla lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä laski vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttia. Uusien huostaanottojen määrä laski hivenen. Huostassa olevien kokonaismäärä pysytteli samalla tasolla vuosina 2023–2024. Sijoitusvuorokausien kokonaismäärä ei kasvanut.

Hyvinvointialueet ovat vahvistaneet omaa palveluntuotantoaan, lapsen sijoitusprosessin tukea ja sote-integraatiota lastensuojelun palveluissa

Hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa on tiukasta taloustilanteesta huolimatta vahvistettu ja vahvistetaan myös tulevina vuosina.  Perhehoitoa on halukkuutta nykyisestään lisätä ja siihen etsitään keinoja.

Lapsen sijoitusprosessin tueksi on monilla hyvinvointialueilla tukirakenteita ja sijoituksia koordinoivia ryhmiä. Näitä rakenteita nähdään tarpeen vahvistaa ja kehittää, sillä sijoitusprosessin onnistumisella on myös kustannusvaikutuksia. Tavoitteena on aina lapselle parhaan palvelun löytyminen.

Sote-integraation toteuttamiseen lastensuojeluprosessin eri vaiheissa on luotu toimintamalleja. Hyvil tukee hyvien sote-integraatiomallien jakamista hyvinvointialueiden kesken tulevilla lastensuojelutunneilla.

Palvelujen kehittämisen tueksi on Hyvilissä laadittu tilastollinen tarkastelu palvelujen käytöstä ja kustannuksista koko maan tasolla ja hyvinvointialueittain.

Lastensuojelun laitospalvelujen kustannukset ovat nousseet eniten

Lastensuojelun käyttökustannukset yhteensä kasvoivat lähes 110 miljoonaa euroa vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Palveluluokassa lastensuojelun sosiaalityö ja avohuollon tukitoimet ilman kodin ulkopuolista sijoitusta käyttökustannukset laskivat noin 32 milj. euroa, mikä selittynee lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän vähenemisellä.

Lapsiperheiden kotona asumista tukevien palvelujen, johon kuuluvat kotipalvelu ja perhetyö, käyttökustannukset nousivat lähes 8 milj. euroa, mikä tarkoittanee myös panostusta näihin varhaisiin sosiaalipalveluihin.

Lastensuojelun kokonaiskustannusten nousua selittää suurelta osin lastensuojelun laitospalvelujen käyttökustannusten nousu noin 148,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 vuoteen 2024. Lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsi mukaan lukien jälkihuoltona sijoitetut nuoret, oli vuonna 2024 185 vähemmän kuin vuonna 2023.

Euromäärä voi olla mainittua kustannusnousua jonkin verran isompi tai pienempi riippuen siitä, miten kustannusten kohdentaminen yhdenmukaisesti eri palveluluokkiin on hyvinvointialueilla onnistunut.

Useilta hyvinvointialueilta saatujen tietojen mukaan kustannusten nousua laitospalveluissa selittävät yksityisten palveluntuottajien hinnankorotukset uusissa kilpailutuksissa, joiden perusteella hintojen korotukset vaihtelevat eri hyvinvointialueilla 8 prosentista 27 prosenttiin. Mikäli puitesopimukset ovat vielä voimassa, on päästy maltilliseen noin 3,5 prosentin hintojen nousuun.  Myös markkinoilta hankittavissa avohuollon palveluissa havaittiin hintojen nousua.

Toteutunut palkkaratkaisu ja omiin laitoksiin tehdyt rekrytoinnit ovat nostaneet hyvinvointialueiden oman laitospalvelun henkilöstökustannuksia.

Muutosneuvottelut hyvinvointialueilla, hallinnollisen henkilöstön oheneminen ja muutokset esihenkilöissä ja organisaatiossa ovat tuoneet katkoksia kustannusten ja sopimusten seurantaan.

Lapsikohtaiset suorahankinnat ovat nostaneet merkittävästi kustannuksia

Etenkin vaativan sijaishuollon markkinoilla toimii palveluntuottajia, jotka eivät osallistu kilpailutuksiin. Laitospalveluja lapsille on hankittavissa tällöin ainoastaan lapsikohtaisina suorahankintoina.  Tästä seuraa, että palveluista ja hintakehityksestä ei voida sopia puitesopimuksilla. Näissä tilanteissa hyvinvointialueella ei juurikaan ole keinoja hillitä kustannusten nousua.  Kustannusten nousua selittävänä tekijänä kerrottiin olevan myös suorahankintoihin liittyvät lisärahoituspyynnöt lapsen sijoituksen alkamisen jälkeen palveluntuottajan arvioitua, ettei pysty olemassa olevilla resursseillaan yksikköönsä sijoitettua lasta hoitamaan.

Suorahankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta tehdään erityisesti silloin, kun lapsella on tarvetta vaativaan sijaishuoltoon eikä hyvinvointialueella ole omia vaativan sijaishuollon palveluja.

Vaativaa sijaishuoltoa tarvitsevia lapsia aiempaa enemmän

Useilta hyvinvointialueilta saatujen tietojen mukaan vaativaa sijaishuoltoa tarvitsevien lasten määrä on ollut kasvussa, mikä on nostanut kustannuksia ja vaativan sijaishuollon hankintatarvetta markkinoilta.  Tätä selittää osittain puutteet lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon saatavuudessa, jolloin puuttuvaa palvelua joudutaan korvaamaan sijaishuollolla. Ns. hybridiyksiköt, joissa sijaishuolto ja lasten- ja nuorisopsykiatria yhdistyvät, eivät ole vielä käytössä. Valtionavustushaku näiden yksikköjen perustamiseksi on käynnistynyt 1.10.2025 ja päättyy 31.10.2025.  https://stm.fi/vuoden-2025-valtionavustukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueet (YTA-alueet) ohjataan jatkossa sopimaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitettujen lastensuojeluyksiköiden perustamisesta ja valtionavustuksella tuetaan näiden yksiköiden perustamista.  

Erityisen vaativaa tukea tarvitsevien lasten tilannetta pyritään parantamaan siten, että lapset saavat riittävän vahvasti integroidun ja tarvittaessa pitkäaikaisen lastensuojelun ja psykiatrian tuen sijaishuollossa.

Panostukset varhaisiin sosiaalipalveluihin ovat suurimmat niillä hyvinvointialueilla, joissa on eniten lapsia huostassa

Palvelujen käytön ja kustannusten tarkastelu nostaa esiin mielenkiintoisia asioita hyvinvointialueiden välillä.

Alle 18-vuotiaiden ikäryhmään suhteutettuna eniten lapsia huostassa on Kymenlaaksossa (1,8 %) ja Etelä-Savossa (1,7 %). Koko maan tasolla 1 % alle 18-vuotiaista oli vuoden 2024 aikana huostaan otettuina.  

Nämä samat hyvinvointialueet panostavat hyvinvointialueista eniten lapsiperheiden sosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen ja varhaisen tuen palveluihin, kun tarkastellaan nettokäyttökustannuksia alle 18-vuotiaisiin suhteutettuna. 

Suomessa keskimäärin näihin palveluihin käytettiin 202,5 euroa/ alle 18-vuotias. Kymenlaaksossa nettokäyttökustannus oli 367,3 euroa/alle 18-vuotias ja Etelä-Savossa 352,5 euroa/alle 18-vuotias.  Kymenlaakso käytti eniten myös lapsiperheiden kotona asumista tukevien palvelujen (kotipalvelu, perhetyö ja lapsiperheiden tuettu asuminen) palveluihin koko maassa: 244,7 e/alle 18-vuotias.  Koko maan tasolla näihin palveluihin käytettiin keskimäärin 109,5 e/alle 18-vuotias.

Kymenlaakson lapsiperheistä sai lapsiperhepalvelujen kotipalvelua 2,8 %, kun koko maassa 2,3 % lapsiperheistä oli tämän palvelun piirissä. Kymenlaaksolaisista lapsiperheistä lapsiperhepalvelujen perhetyötä sai 6,5 %, kun koko maassa vastaava osuus oli 3,1 % lapsiperheistä.

Kymenlaakson huostaanottojen suuri suhteellinen osuus alle 18-vuotiaiden ikäluokassa ei voine johtua liian ohuista varhaisista sosiaalipalveluista. Sijaishuollon tarvetta selittänevät monet muutkin tekijät kuin varhaisten sosiaalipalvelujen puute. Lapsen koko kasvuympäristö, perheen taloudellinen pärjääminen ja lisääntyvä lapsiperheköyhyys vaikuttavat lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.

Liite: Eräitä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön ja kustannusten tunnuslukuja koko maassa, hyvinvointialueittain ja alle 18-vuotiaisiin suhteutettuna lasten ja perheiden palveluissa.

Lisätietoja:

AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija
+358 9 771 2610, +358 50 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi