Nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on edistetty ja kehitetty määrätietoisesti. Vuonna 2006 voimaan tulleeseen nuorisolakiin sisältyi ensimmäinen kuntia tai alueita velvoittava nimenomainen nuorten osallistumista ja kuulemista koskeva säännös. Vaikka jo tuolloin nuorille tuli järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä oli kuultava nuoria koskevissa asioissa, ei nuoria vielä kuten tänä päivänä nähty aktiivisina toimijoina.
Sittemmin nuorisovaltuustot tulivat pakollisiksi kunnissa vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain nojalla ja hyvinvointialueilla vuonna 2021 voimaan tulleen hyvinvointialuelain nojalla. Vuonna 2017 tuli voimaan uusi nuorisolaki, jonka nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista koskevaa sääntely on vahvistanut yhdessä kuntalain ja hyvinvointialuelain nuorisovaltuustoja koskevien säännösten kanssa nuorten mahdollisuuksia ottaa osaa heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Nuoret ovat entistä aktiivisempia itseään koskevissa asioissa ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.
Nuorisovaltuuston kautta tapahtuva osallistuminen on vain yksi, mutta olennainen osallistumisen tapa. Nuorisovaltuusto on vaikuttamistoimielin, joka edustaa alueen nuoria ja tuo heidän näkökulmansa esiin päätöksenteossa. Sen tehtävänä on varmistaa, että nuorten tarpeet ja mielipiteet otetaan huomioon hyvinvointialueen toiminnassa ja palveluissa. Vaikuttamistoimielimenä nuorisovaltuusto mm. antaa lausuntoja ja tekee aloitteita nuoria koskevissa asioissa, edistää nuorten osallisuutta ja demokratiataitoja, sekä toimii tiedonvälittäjänä nuorten ja hyvinvointialueen päättäjien välillä.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry järjesti 28.10.2026 Nuorten vaikuttajien
Huipputapaamisen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian kanssa. Huipputapaaminen kokosi yhteen n. 80 nuorta ympäri Suomen keskustelemaan yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista tulevaisuudessa. Tapaamisessa järjestettiin yhteensä 16 työpajaa neljällä eri teemalla. Työpajojen tavoitteena oli selvittää, millaisena nuoret näkevät tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoivan rakenteet Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin aihetta eri näkökulmista ja osallistujat mm. pohtivat, millaisia arvoja, palveluja ja kohtaamisia tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunta vastaisi paremmin ihmisten muuttuneisiin tarpeisiin. Lue Huipputapaamisen raportti täällä.
Blogin on kirjoittanut:
NIINA KOLJU
juristi
+358 9 771 2315, +358 50 590 6488
niina.kolju@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet aiempaa tyytyväisempiä kuntayhteistyöhön
Hyvinvointialueiden arviot kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyöstä ovat parantuneet kahdessa vuodessa. Kuntaliiton ja Hyvilin kyselyn mukaan 58 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista arvioi hyvinvointialueen ja kuntien välisen yhteistyön joko hyväksi tai erittäin hyväksi.
-
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua
Hallitus on päättänyt leikata 140 miljoonaa euroa, noin kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Suunnitellut lisäleikkaukset heikentävät erityisesti ehkäisevää ja varhaista […]
-
Ensihoitopalveluissa kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 456 uhka- ja väkivaltatilannetta
Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin ensihoitopalveluissa vuonna 2025 yhteensä 456 kpl, kun vastaavia kirjauksia vuonna 2024 oli 377 kpl. Tilanteisiin liittyvien […]
-
Mikä vuokratyön määrittelyssä on niin vaikeaa?
Vuokratyön määrittely sote-alalla on monikerroksinen kokonaisuus, jossa työoikeus, verotus, sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely ja potilasturvallisuus limittyvät toisiinsa. Vuokratyön käyttö on […]
-
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tietopohjan muodostaminen ja sen hyödyntäminen – uusi materiaali strategisen yhteistyön tueksi
Kuntien ja hyvinvointialueiden strateginen yhteistyö on edennyt alkuvuosien aikana hitaasti. Haasteita aiheuttaa mm. yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan puute, jonka vuoksi […]