Vuokratyön määrittely sote-alalla on monikerroksinen kokonaisuus, jossa työoikeus, verotus, sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely ja potilasturvallisuus limittyvät toisiinsa.
Vuokratyön käyttö on vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon arkea, mutta sen käsitteen määrittely ei ole aivan yksiselitteistä. Tämä määrittelyn vaikeus on ilmennyt STM:n rahoittamassa valtakunnallisessa vuokratyöhankkeessa.
Vuokratyötä määrittävä ydin on kolmikantasuhde: Työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen eli toimittajaan, mutta työ tehdään käyttäjäorganisaatiossa eli tilaajan tiloissa ja työyhteisössä. Tämä asetelma luo tilanteen, jossa työn tekemistä koskeva ohjaus, niin sanottu direktio-oikeus, jakautuu kahden eri toimijan välille. Toimittaja vastaa työsuhteen ehdoista ja työnantajavelvoitteista esimerkiksi palkanmaksusta ja työterveyshuollosta, kun taas tilaaja ohjaa työn sisältöä ja toteutusta käytännön tasolla alkaen perehdytyksestä palautteen antoon. Jaettu ohjaus on arjessa usein toimiva ratkaisu, mutta se voi synnyttää epäselvyyksiä, jos vastuita ei ole sanallistettu ja dokumentoitu selkeästi. Sote-ympäristössä epäselvyydet eivät ole vain organisatorisia, ne liittyvät suoraan myös potilasturvallisuuteen.
Vuokratyön erityisluonne näkyy myös verotuksessa. Sote-henkilöstön vuokraus on pääsääntöisesti arvonlisäverollista toimintaa, mutta verokohtelu voi muuttua verottomaksi, jos kyse ei ole työvoiman vuokrauksesta vaan sote-palvelun myynnistä. Rajanveto ei kuitenkaan ole aina yksiselitteinen. Verohallinnon ohjeistuksissa korostuu muun muassa se, kuka tosiasiassa vastaa potilas- ja asiakasvastuusta ja kuka johtaa työtä. Verottaja on päivittämässä aiheeseen liittyvää ohjeistustaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön näkökulmasta vuokratyöhön liittyy lisäksi erityisiä vaatimuksia. Ammattilaisilta edellytetään aina asianmukaista laillistusta tai nimikesuojaa, mutta valvontalain mukaan vuokratyössä palvelutuottajan ei tarvitse rekisteröityä Valviran ylläpitämään Soteri-rekisteriin. Mikäli toimittaja tuottaa vuokratyön lisäksi myös sote-palveluita, se voi kuitenkin olla rekisteröitynyt.
Potilasturvallisuus kulkee mukana myös vakuuttamisessa. Potilasvahinkolain mukainen potilasvahinkovakuutus on työnantajan vastuulla, mutta samalla kysymyksiä herättää tulkinta siitä, kumpi tosiasiassa tuottaa terveydenhuollon palvelun: toimittaja vai tilaaja. Vuokratyön ollessa kyseessä, asiakkaalle tarjottavan palvelun tuottaa hyvinvointialue eli tilaaja.
Kun kaikki nämä näkökulmat yhdistetään, vuokratyön määrittely sote-alalla on monikerroksinen kokonaisuus, jossa työoikeus, verotus, sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely ja potilasturvallisuus limittyvät toisiinsa. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, selkeitä sopimuksia ja ohjeita sekä avointa yhteistyötä hyvinvointialueiden, vuokrausyritysten, ammattilaisten ja viranomaisten kesken. Hankkeessa rakennamme sijaishallintaan oppaan, joka helpottaa alan toimijoiden arkea. Kun käsitteet, vastuut ja roolit sanoitetaan ymmärrettävästi, syntyy pohja toimivalle arjelle ja ennen kaikkea turvalliselle sekä laadukkaalle asiakas- ja potilastyölle.
Lisätietoja:
SANNA VAURANOJA
hankejohtaja
+358 50 3066 129
sanna.vauranoja@hyvil.fi