Talouden sopeuttamisen rinnalla palvelujen kehittäminen on jatkunut vahvana hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat sopeuttaneet merkittävästi talouttaan vuonna 2025 Hyvil – Hyvinvointialueiden talous 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2025 . Talouden sopeuttamisen rinnalla hyvinvointialueet ovat jatkaneet palvelujensa moniammatillisuuden kehittämistä, henkilöstön kouluttamista ja palvelujensa vaikuttavuuden arviointia.
Hyvinvointialueiden sosiaalityön professiojohdon verkostossa koottiin 2025 vuoden lopulla tietoja, missä palveluissa ja millä tavoin hyvinvointialueilla on käytetty systeemistä työskentelytapaa. Tiedot saatiin 18 hyvinvointialueelta.
Systeeminen työskentelytapa on jalkautunut laajimmin lastensuojeluun
Systeeminen toimintamalli on työskentelytapa, joka perustuu systeemiseen ja perheterapeuttiseen ajatteluun. Siinä yhdistyvät ihmissuhdeperustaisen työskentely, perheterapeuttiset menetelmät, moniammatillisen yhteistyö, reflektiivisen tiimityö ja asiakkaiden aktiivisen osallisuus. Toimintamalli ei ole yksittäinen menetelmä, vaan laajempi ajattelutapa ja toimintakulttuuri, joka keskittyy koko perheen tilanteen ymmärtämiseen osana heidän sosiaalista systeemiään.
Systeeminen työskentelytapa on käytössä 18 hyvinvointialueella ensisijaisesti lastensuojelussa, mutta sen soveltaminen on monilla alueilla laajentunut myös muihin lapsiperhepalveluihin. Jonkin verran mallia on käytössä myös kotiin vietävissä palveluissa, neuvolassa ja opiskeluhuollossa, erityisesti koulukuraattoripalveluissa. Sitä on viety myös työikäisten palveluihin, mielenterveyspalveluihin ja gerontologiseen sosiaalityöhön. Näiden palvelujen henkilöstöä ja myös esihenkilöitä on laajasti koulutettu systeemisen työskentelytavan käyttöön.
Systeeminen työskentelytapa on juurtunut luontevaksi osaksi arjen työtä monin tavoin
Systeeminen työskentelytapa toteutuu hyvinvointialueilla ennen kaikkea seuraavilla tavoilla:
- Säännölliset systeemiset viikkokokoukset (viikoittain tai joka toinen viikko).
- Systeemiset tiimit, joissa on moniammatillinen kokoonpano ja perheterapeutti.
- Reflektiivinen ja suhdeperustainen työskentelytapa osana arjen asiakastyötä.
- Perheterapeuttien ja konsultoivien ammattilaisten osallistuminen.
- Soveltava käyttö tilanteissa, joissa täysi mallin mukainen rakenne ei ole mahdollinen.
- Asiakastyöhön osallistuminen tiimirakenteiden kautta (asiakas ja verkosto mukaan).
- Laaja organisaatiotason koulutus ja rakenteiden kehittäminen mallin juurruttamiseksi.
Vaikutukset ovat olleet positiivisia työntekijöille ja asiakkaille
Työn laadun ja asiakastyön vaikuttavuuden on havaittu parantuneen. Työ kohdentuu asiakkaan tarpeisiin aiempaa paremmin ja työskentely perheen kanssa rauhoittuu ja syvenee. On havaittu lasten kodin ulkopuolisten sijoitusten vähenemistä ja sijoitusten keston lyhenemistä. Varhaisen tuen tehostumisessa on koettu onnistumisia. Myös asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Eri palvelujen välisten rajojen on koettu madaltuneen moniammatillisen työotteen vahvistuessa.
Työskentelytavan myötä työntekijöiden kuormituksen on koettu vähentyneen ja työhyvinvoinnin parantuneen. On havaittu, ettätiimirakenne vähentää yksin työskentelyä ja asiakasmäärien järkevämpi kohdentuminen lisää jaksamista. Työntekijät ovat kokeneet systeemisen työskentelytavan motivoivaksi ja työskentelyä selkiyttäväksi.
Valtakunnallisesti asiakaskokemus näyttäytyy myönteisenä. Asiakkaiden kokemus osallisuudesta, tasavertaisesta kohtelusta ja avun saannista on vahvistunut. Palvelukokemus on parantunut ja nuorilta on saatu positiivista palautetta.
Vaikuttavuuden mittareita on otettu käyttöön tai niiden käyttöönottoa suunnitellaan
Useilla alueilla on käytössä myös organisoituja arviointitapoja:
- FIT (Feedback-Informed Treatment) käytössä
→ Asiakaslähtöinen mittaristo työn vaikuttavuuden seuraamiseen. - Aluekohtaiset palautekyselyt; puolivuosittainen henkilöstö- ja asiakaskysely.
- 3x10D-mittari: asiakkaan elämäntilanteen arviointi kehittyy.
- NPS ja asiakaskokemuskyselyt.
Etelä-Karjalassa uskotaan työskentelytavan toimivuuteen
Sosiaalityön johtaja Merja Heinonen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta kertoo asiakkaiden ja työntekijöiden olleen tyytyväisiä systeemisen työskentelytavan käyttöön.
– Olen toiminut systeemisen työskentelytavan ohjausryhmän puheenjohtajana useamman vuoden. Tämä työskentelytapa on ollut omiaan luomaan ja edistämään oikeaa, konkreettista moniammatillista työtä ja on saanut työntekijät ajattelemaan toisin myös omaa työtään. Toisten tekemä työ on tullut samalla tutuksi. Tämän mallin toteuttaminen on saanut aikaan yhteisiä uusia prosesseja ja jopa vakiintuneita uusia työmalleja, joita ehdottomasti tulevaisuudessa tarvitaankin. Työntekijät ovat kokeneet myös saaneensa apua ja tukea haastaviin tilanteisiin, kun asioita on ratkaistu moniammatillisesti yhdessä , kertoo Merja Heinonen.
Uutisen on kirjoittanut Aila Puustinen-Korhonen, joka on hyvinvointialueiden sosiaalityön professiojohdon verkostossa jäsenenä kutsuttuna asiantuntijana.
Lisätietoja:
AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija
+358 50 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi