Hyvinvointialueet

Useat hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä tiukan talouden ja lakisääteisten palvelujen turvaamisen vuoksi

Hyvinvointialueiden lakisääteisenä tehtävänä on järjestää opiskeluhuollon palvelut alueellaan. Hyvil selvitti alkuvuonna 2025 kouluissa ja oppilaitoksessa työskentelevän ei-lakisääteisen henkilöstön määrää ja hyvinvointialueiden suunnitelmia tämän henkilöstön osalta hyvinvointialueille suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä ei selvitetty opiskeluhuollon psykologien, kuraattorien, lääkärien ja terveydenhoitajien tilannetta. Kyselyyn vastasi vastasi 19 hyvinvointialuetta.

Terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa olevat säännökset edellyttävät, että hyvinvointialue järjestää opiskeluhuoltoon kouluterveydenhuollon palvelut, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut, psykologipalvelut sekä kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa palvelua. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Sääntely ei edellytä, että hyvinvointialueen tulisi järjestää muuta kuin edellä mainittuja opiskeluhuollon palveluita kouluissa tai oppilaitoksissa.

Yllä mainittujen ammattihenkilöiden lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa on työskennellyt ja työskentelee edelleen hyvinvointialueiden palkkaamina esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia ja sosiaaliohjaajia, jotka eivät kuulu opiskeluhuollon lakisääteiseen henkilöstöön.

Kymmenellä hyvinvointialueella ei ollut lainkaan kyselyn ajankohtana 1/2025 ei-lakisääteistä henkilöstöä kouluilla. Näistä kymmenestä hyvinvointialueesta viidellä hyvinvointialueella tällaista henkilöstöä ei ollut myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueille 1.1.2023.

Viisi hyvinvointialuetta kertoi, että koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisissä tehtävissä aiemmin työskennelleitä oli ollut 19 henkilöä. Heidät oli siirretty kuntoutuspalveluihin, perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja lasten ja perheiden avopalveluihin toteuttamaan asiakassuunnitelman mukaista perhetyötä tai sosiaalista kuntoutusta. Osa työsuhteista oli päättynyt ennen helmikuuta 2025. 

Yhdeksällä hyvinvointialueella työskentelee edelleen kouluissa ja oppilaitoksissa hyvinvointialueen palkkaamina 59 työntekijää, jotka eivät kuulu opiskeluhuollon lakisääteiseen henkilöstöön. He ovat nimikkeiltään sairaanhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia ja lähihoitajia. Henkilöstökustannus tästä resurssista on yhteensä vuositasolla noin 3,2 milj. euroa.

Kuusi hyvinvointialuetta suunnitteli ei-lakisääteisen henkilöstön siirtämistä. Siirtoja perusteltiin hyvinvointialueen tiukalla taloustilanteella ja sillä, että hyvinvointialueen tehtävä on toteuttaa lakisääteisiä palveluja ja 1.5. voimaan tulevaa terapiatakuuta.

Kolme hyvinvointialueitta suunnitteli pitävänsä nykyisen ei-lakisääteisen henkilöstöresurssin kouluissa ja oppilaitoksissa.

Hyvinvointialueiden velvoitteiden lainsäädännölliset perustelut  ja kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät muistiosta.

Lisätietoja:

Aila Puustinen-Korhonen

AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija
+358 9 771 2610, +358 50 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi

Vastuualueet:

  • Sosiaalipäivystys
  • Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
  • Lastensuojelutunti
  • Hyvilin lastensuojeluverkosto