Sosiaalihuollon hukkajahti -ideakilpailu keräsi alan ammattilaisilta yli 60 ehdotusta vaikuttamattomista tai vähähyötyisistä toimista. Vaikuttavuusseura ry ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy järjestivät kilpailun 11.9.–8.10.2023. Parhaat ehdotukset palkittiin 29.11.2023 Helsingissä.
Sosiaalihuollon hukkajahti -ideakilpailussa pyydettiin sosiaalihuollon ammattilaisilta vinkkejä alan hyödyttömistä ja hukkaa aiheuttavista toimintavoista, joita tulisi kehittää tai joista voisi luopua kokonaan. Sosiaalihuollon toimintatapojen kehittäminen on tärkeää paitsi asiakkaiden ja ammattilaisten hyvinvoinnin, myös yhteiskunnan resurssien näkökulmasta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sosiaalihuollon kustannukset muodostavat suurimman sote-menoerän.
Moniammatillisen alan haasteet kiteytyvät kilpailuvastauksissa
Sosiaalihuollon hukkajahtiin saatiin yhteensä 63 ehdotusta. Vaikuttavuusseuran ja Hyvilin asiantuntijoista koostuva yhdeksänhenkinen arviointiraatiluokitteli ehdotukset seuraaviin kategorioihin: toimintamallit (25), päällekkäinen työ (9), kirjaaminen (8), työnjako (7), suunnitelmat (4), teknologia (4), lausunnot (1), todistukset (1) sekä muut (3). Kaikki kilpailussa saadut ehdotukset välitetään tiedoksi sekä hyvinvointialueille että pääministeri Petteri Orpon hallitukselle.
Kehitysideat heijastelevat sosiaalihuollon moniammatillisen kentän haasteita. Vastausten mukaan hukkaa synnyttävät erityisesti tiedonkulun puutteet. Esimerkiksi asiakastiedon vaihtoon ja suostumusten hallintaan ei ole yhteisiä tapoja, vaan pahimmillaan ammattilaiset joutuvat turvautumaan paperiseen tiedonvaihtoon. Vastauksissa näkyy myös turhautuminen monimutkaiseen tietojen kirjaamisen: samoja asioita joudutaan kirjaamaan useisiin eri asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin.
Arviointiraadin jäsen ja Hyvilin erityisasiantuntija Marjo Orava muistuttaa, että tiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvä ylimääräinen työ aiheuttaa hukkaa myös koko hyvinvointialueen tasolla:
”Hyvinvointialueet on velvoitettu tuottamaan paljon erimuotoista ja osin päällekkäistä tietoa useille kansallisille toimijoille sen sijaan, että nämä toimijat hyödyntäisivät kirjausten myötä Kanta-palveluun automaattisesti siirtyviä tietoja. Hukkaan menevät resurssit ovat pois hyvinvointialueiden asiakkailta.”
Ideakilpailussa esiin nousseiden ehdotusten perusteella arviointiraadin puheenjohtaja ja Vaikuttavuusseuran puheenjohtaja, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki esittää seuraavia suosituksia:
”Integraatiokehitystä on jatkettava siten, että se toteutuu asiakastasolla. Tätä tarvitaan niin sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä kuin niiden sisälläkin. Etenkin kirjaamistarpeita ja tiedonkäytön mahdollisuuksia on tarkasteltava asiakkaan palvelukokonaisuuksien sekä ammattilaisten näkökulmasta. Muuten syntyy häiriökysyntää ja ammattilaiset jatkavat moninkertaista työtä.”
Palkitut ehdotukset koskevat asiakassuunnitelmia, kirjaamista ja hankalia takaisinsoittopalveluita
Arviointiraati valitsi kolme ehdotusta palkittavaksi. Iida-Maria Bimberg esittää ehdotuksessaan vaihtoehtoja päällekkäisille palveluntarpeen arvioille ja asiakassuunnitelmille. Eeva Ketolan hukkaidea puolestaan koskee kirjaamisen aiheuttamaa kaksinkertaista työtä. Eveliina Cammarano nostaa omassa kilpailuvastauksessaan esiin hukan, joka syntyy, kun sosiaalihuollon ammattilaiset joutuvat auttamaan omia asiakkaitaan muiden tahojen takaisinsoittopalveluiden käytössä. Nico Enckell, Päivimaria Katainen ja Susanna Malmivaara saivat lisäksi erityismaininnat aktivointisuunnitelmaan liittyvistä ehdotuksistaan.
Palkittu hukkaidea: Päällekkäiset palveluntarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat
Nykyiset sosiaalihuollon palvelutarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat ovat organisaatiolähtöisiä. Kukin sosiaalihuollon ja terveyshuollon viranomainen ja kukin sosiaalihuollon palvelu tekee asiakkaan (yksilö tai perhe) kohdalla oman suunnitelman ja palvelutarpeen arvion. Vaihdetaan useat palveluntarpeen arviot ja suunnitelmat yhteen yhteiseen palvelutarpeen arvioon, joka sisältää myös palveluiden tavoitteet ja suunnitelmat. Sen sijaan, että esim. vammaispalveluissa, työvoimapalveluissa, aikuisten sosiaalihuollossa, lasten sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa tehdään oma arvio asiakkaan tilanteesta heidän näkökulmastaan käsin, kootaan asiakkaan verkosto hänen ympärilleen ja tehdään yksi yhteinen palvelutarpeen arvio. Tähän palvelutarpeen arvioon määritellään ihmislähtöisesti kaikki asiakkaan tarvitsema tuki ja määritellään palvelut, joilla tarpeeseen voisi vastata.
Sen jälkeen tulisi asiakassuunnitelmien vuoro. Sen sijaan että esimerkiksi perhetyö, sosiaaliohjaus, asumisen ohjaus tai sosiaalityö tekisivät omat asiakassuunnitelmansa, tehdään yhteinen suunnitelma, jolla vastataan palveluiden tarpeeseen. Määritellään kukin palvelu esim. kasvatus- ja perheneuvonta, sosiaaliohjaus talousasioihin, asumisenohjaus ja kunkin palvelun tavoitteet samaan dokumenttiin yhdellä kertaa.
Palveluiden tavoitteiden seuraamisen kirjaaminen toteutetaan samalle dokumentille, jota kaikki voivat seurata. Suunnitelmien yhteistä arviota tehtäisiin taas verkostona, jolloin nähdään taas kokonaisuus ihmisestä lähtöisin, ja tarpeettomista palveluista voidaan luopua.
– Iida-Maria Bimberg
Palkittu hukkaidea: Asiakastietolaki teettää kaksinkertaista työtä kirjaamisen osalta ja so- ja te- lakien eriytyminen edistää siilojen pysymistä, kuitenkin hoivan osuudessa on paljon terveydenhuollon toimintaa, jota ei voi eriyttää asiakastyöstä.
Kahteen tietojärjestelmään tekstin kopioimen tuottaa paitsi hukkaa, myös virheitä, ja olisi hoidettavissa joko yhteisellä tietojärjestelmällä tai Kannan sujuvalla käytöllä. Samat tiedot tulisi saada esim. diagnooseista, viimeisimmistä lääkityksistä ja mittaustuloksista molemmista paikoista. Nyt esteet puolin ja toisin johtavat soitteluun, tietojen hakemiseen, ja esim. terveydenhuollon puolelta ei saada yhteyshenkilöitä kiinni, jolta kysyä asioita, jotka voitaisiin itse selvittää hoidon suunnitteluun liittyviä tietoja. Turhaa soittelua ja jonottelua vastausautomaattien kanssa.
– Eeva Ketola
Palkittu hukkaidea: Asiakkaiden auttaminen muiden palveluiden takaisinsoittopalveluihin soittamisessa
Asiakkaita ei jouduta auttamaan muiden palveluiden (esim. terveyspalvelut) takaisinsoittopalveluun soittamisessa, jos muut palvelut selkeyttävät neuvonta- ja ajanvarausmallejaan. Terveyspalveluiden takaisinsoittopalvelussa pitäisi olla mahdollisuus olla valitsematta yhtään numeroa ja tulee olla mahdollisuus saada tulkkaus asian hoitamiseen. Tällä hetkellä sosiaalihuollon ammattilaiset joutuvat auttamaan takaisinsoittopalveluun soittamisessa, koska monet asiakkaat (varsinkin suomea osaamattomat) eivät selviydy takaisinsoittopalvelun valikon näppäilyistä. Aina terveysaseman takaisinsoitosta ei ole myöskään hyötyä, jos asiakas ei ymmärrä, mitä toisessa päässä sanotaan ja työntekijä ei selvitä, mikä tulkki pitäisi saada mukaan keskusteluun.
– Eveliina Cammarano
Lisätietoja:
MARJO ORAVA
erityisasiantuntija, Hyvil
+358 9 771 2259, +358 50 347 3019
Marjo.Orava@hyvil.fi
PAULUS TORKKI
puheenjohtaja, Vaikuttavuusseura ry
+358 50 338 5500
paulus.torkki@helsinki.fi