Hyvinvointialueet

Kirje sosiaali- ja terveysministerille: Sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja sijaistaminen

Hyvil on huolissaan sosiaalityöntekijöiden sijaispätevyyden tulkinnanvaraisuudesta. Epäselvä lain tulkinta on pikaisesti selkiytettävä asetuksella, jotta hyvinvointialueet voivat palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisia ja turvata lakisääteiset palvelunsa. Tämä kirje on lähetetty sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle 13.11.2023.

Asian arviointia

Hyvinvointialueet kärsivät jo ennestään henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut jo pitkään iso ongelma eikä siihen ole lähitulevaisuudessa tulossa ratkaisua.

Pidemmän aikavälin ratkaisuja ovat sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärien lisääminen sekä avoimen yliopiston väylän selkeyttäminen ja opintopaikkojen lisääminen. Työnjaon ja tiimityön kehittäminen on varmasti myös yksi keino, joka on useilla alueille edelleen käynnissä. Ammattihenkilölain kokonaisuudistus, jonka voimaantulo ajoittunee vuodelle 2026, ei myöskään tuo apua akuuttiin sijaistilanteeseen hyvinvointialueille.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) 12 § ei ole muuttunut. Lain ja Valviran aiemman ohjeen perusteella hyvinvointialueet ovat voineet palkata sosiaalityöntekijän sijaisiksi henkilöitä, jotka ovat yliopistossa kirjoilla pääaineenaan sosiaalityö ja jotka ovat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun, ja heidän lisäkseen henkilöitä, jotka ovat suorittaneet avoimessa yliopistossa hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun (tai sitä vastaavan työkokemuksen) ja lisäksi aiemmin suorittaneet sosionomin tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan ylemmän yliopistollisen tutkinnon.  

Valviran muuttunut tulkinta

Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tekstin/tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu tarkoittaa vain kirjoilla oloa yliopistossa.

Ilmaisua enintään vuoden ajan on saadun tiedon mukaan Valvirassa tulkittu siten, että yksittäinen opiskelija voi yhteen lasketusti toimia sijaisena enintään vuoden ajan. Aiempi tulkinta, jonka mukaan vuoden määräaika tarkoitti sitä, että sosiaalityöntekijän sijaisuus voidaan täyttää kerrallaan enintään vuodeksi sijaiskelpoisella henkilöllä ja jonka jälkeen paikka on laitettava uudelleen haettavaksi, oli yleisesti vakiintunut. Tämä tulkinta vastasi myös aiemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun lain 12 §:n mukaista tulkintaa, jota ei sosiaalihuollon ammattihenkilölakia säädettäessä ollut tarkoitus muuttaa. Mitään tähän viittaavaa ei löydy hallituksen esityksestä (HE 354/2014) eikä valiokunnan mietinnöstä.

Tulkinnan vaikutukset

Tulkinta pudottaa sosiaalityön vahvuudesta pois ison joukon nyt sosiaalityöntekijän sijaisena toimivia henkilöitä. Avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää ole sijaiskelpoisia uuden tulkinnan mukaan. Yliopisto-opiskelijan mahdollisuus toimia sijaisena rajoittuu yhteensä enintään yhteen vuoteen. Sijaiskelpoisia eivät ole myöskään ne, joiden opiskelu yliopistossa on syystä tai toisesta keskeytynyt.

Hyvinvointialueilla viikolla 42 tehdyn kartoituksen perusteella sosiaalityöntekijän sijaisena työskentelee tällä hetkellä 521 henkilöä. Heistä noin puolet on suorittanut sosiaalityön opinnot avoimessa yliopistossa eikä heillä ole tutkinto-oikeutta yliopistoon. Jos heidän työpanostaan ei voi käyttää, mistään ei löydy vastaavaa määrää sijaiskelpoisuuden täyttäviä sosiaalityön opiskelijoita.

Sosiaalityötä yliopistossa opiskelevat henkilöt valmistuvat yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maistereiksi, eivät sosiaalityöntekijän ammattiin. Näin ollen vaatimus yliopistolla kirjoilla olemisesta on vähintäänkin tulkinnanvarainen. Valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus antaa valmiuksia useisiin tehtäväiin, joista sosiaalityöntekijän ammatti on yksi.

Hyvinvointialueet korostavat, että avoimessa yliopistossa sosiaalityötä opiskelevat ovat usein taustaltaan esimerkiksi sosionomeja, joilla on pitkä työkokemus alalta ja jotka ovat motivoituneita ja jo valmiiksi perehtyneitä työn sisältöihin.  Useat heistä todennäköisesti olisivat kiinnostuneita hakeutumaan sosiaalityön pääaineopiskelijoiksi, mutta opiskelupaikkojen määrä on pieni, ja opiskelupaikan saaminen erittäin vaikeaa.

Avoimen yliopiston opinnot ovat sosiaalityössä samansisältöiset kuin yliopistonkin sosiaalityön opinnot. Tällä hetkellä sijaiskelpoisilla henkilöillä on näiden opintojen lisäksi aiempi sosionomin tutkinto tai sosiaalialalle soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. He eroavat sosiaalityön pääaineopiskelijoista siinä, että heillä ei ole tutkinto-oikeutta yliopistossa, mutta heillä on jo aiemmin suoritettu alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja siihen liittyvää työkokemusta. Osaamisen näkökulmasta näillä henkilöillä on jopa enemmän työtehtävien hoitamiseen tarvittavaa osaamista aiemman koulutuksen ja käytännön työkokemuksen kautta.  

Valviran kiristyneellä tulkinnalla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten velvoitteiden ja asiakastyön toteuttamiseen sekä asiakasturvallisuuteen hyvinvointialueilla. Samanaikaisesti hyvinvointialueet valmistautuvat lastensuojelulain muutokseen, joka kiristää asiakasmitoitusta siten, että vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Tällä muutoksella olisi isoja vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen hyvinvointialueilla.  

Tällä hetkellä Valviran sivuilla on ainoastaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n, Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa, teksti: ”Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena”.

Valviran tämänhetkisestä tulkinnasta ei ole tarkempaa kirjallista tietoa, ja siitä on esiintynyt toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Tästä johtuen hyvinvointialueet eivät uskalla palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisiksi Valviran aiemman tulkinnan mukaisia henkilöitä.

Ehdotukset

Tilannetta tulisi pikaisesti selkiyttää asetuksella, sillä useille sosiaalityöntekijöiden sijaisena toimiville henkilöille on solmittu vuoden määräaikainen virkasuhde hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alussa, ja se on voimassa vuoden 2023 loppuun. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 3 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuutus:

”Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa toimivaan henkilöön sovelletaan tällöin soveltuvin osin, mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön ammatissa toimimisen edellytyksistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella”.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Rädyn mielipide asetuksenantovaltuuden soveltamisalasta oli, että eduskunta ei lakia säätäessään ja sitä käsittelyn yhteydessä muuttaessaan aikonut eikä myöskään puuttunut asetuksenantovaltuutukseen, vaikka tuolloin 12 §:n pykälän sanamuotoa muuttikin. Tämä on todettu myös valiokunnan mietinnössä.

Asetuksella voitaisiin nopeasti selkiyttää tulkinta sosiaalityön sijaiskelpoisista henkilöistä ja rauhoittaa tilanne, kunnes hallitusohjelman mukainen ammattihenkilölain kokonaisuudistus saadaan aikaan.

Johanna Sorvettula          
toimitusjohtaja, Hyvil          

Sami Uotinen
johtava lakimies, Hyvil

Kirjettä ovat valmistelleet Sami Uotinen, Jaana Viemerö ja Aila Puustinen-Korhonen.

Lisätietoja

Sami Uotinen

SAMI UOTINEN
johtava juristi
+358 9 771 2623, +358 50 341 3349
sami.uotinen@hyvil.fi