Hyvinvointialuejohtajat esittävät yhteisen vakavan huolensa hyvinvointialueiden rahoituksen toistuvista leikkauksista tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden tehtäviä ja vastuita ei ole pystytty lainsäädännöllisesti juurikaan keventämään. Väestön palvelutarve kasvaa. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin pystyneet hidastamaan kulukehitystä merkittävästi aiempaan verrattuna. Alla Hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston ja Hyvilin yhteinen kannanotto.
Hyvinvointialueiden rahoitus tiukentuu merkittävästi, kun hallitus uusimman lakiehdotuksen mukaan leikkaa alueiden valtionrahoitusta 390 miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.
Hyvinvointialueiden johtajat pitävät leikkausta kohtuuttomana ja näkevät, että kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle. Rahoituksen leikkauksen pitäisi olla mahdollista vain hyvinvointialueiden tehtävien muutosten seurauksena, kuten rahoituslaissa säädetään. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sisältää jo nyt lukuisia rahoituksen kasvua hillitseviä muita elementtejä. Rahoituksen ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla tasapainossa ja ennustettavia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään. Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, painottaa H23-verkoston puheenjohtaja Marko Korhonen.
Hallitus muun muassa vähentää osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia. Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.
Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä erittäin matalaksi. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan nettokustannukset kasvoivat vain 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä on edellyttänyt merkittäviä muutoksia palveluihin. Vastaava kehitys ei kuitenkaan voi jatkua vuodesta toiseen ilman tehtävien keventämistä, kun väestön palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti.
Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, toteaa Korhonen.
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä. Mahdollistavampi sääntely tukee palveluiden uudistamista ja väestön palvelutarpeisiin vastaamista eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
MINNA KORKIAKOSKI-VÄSTI
toimitusjohtaja
+358 50 325 5600
minna.korkiakoski-vasti@hyvil.fi
H23-verkoston puheenjohtaja
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen
Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111
H23-verkoston varapuheenjohtaja
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen
Pohjanmaan hyvinvointialue
p. 044 3231808
H23-verkoston varapuheenjohtaja
Toimialajohtaja Juha Jolkkonen
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Helsingin kaupunki
p. +358 (0)9 310 422 15