Hyvinvointialueiden Ikäjohdon verkosto on linjannut ikääntyneiden asumispalveluiden odotusaikojen laskennan yhdenmukaisista käytännöistä

Yhdenmukaisten linjausten käyttöönotto tarkoittaa, että jatkossa lain mukaisesti julkaistavat odotusajat ovat kansallisella tasolla vertailukelpoisia. Tavoitteena on, että yhtenäisen odotusajan laskennan käyttöönotto toteutetaan kaikilla hyvinvointialueilla 30.6. 2026 mennessä, jolloin 1.7.–31.12. 2026 julkaistavat odotusajat olisivat vertailukelpoiset.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (26 §) edellyttää, että hyvinvointialue julkaisee ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.

Verkoston linjauksissa on huomioitu lainsäädännön lisäksi Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu 4453/2024.

Yhdenmukaisen laskennan linjaukset valmisteli työryhmä, johon kuului edustajat 12 hyvinvointialueelta. Linjaukset hyväksyttiin Ikäjohdon verkoston kokouksessa 5.2.2026.

Mistä odotusajan laskenta alkaa?

Sosiaalihuoltoasia tulee vireille sosiaalihuoltolain 34 §:n mukaisesti hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Määräaika palveluita koskevan päätöksen toimeenpanolle alkaa tästä vireilletulosta eli siitä hetkestä, kun hyvinvointialueen työntekijä on ensimmäisen kerran saanut tietää asiasta.

Yhteydenotto voi tapahtua muun muassa asiakkaan hakemuksella, omaisen yhteydenotolla, muun sosiaaliviranomaisen yhteydenotolla, huoli-ilmoituksella, sairaalaosaston yhteydenotolla, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenotolla. Yhteydenotto voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Yhteydenotto kirjataan asiakas- tai potilastietojärjestelmään.

Miten odotusajan laskenta päättyy?

Odotusajan laskenta päättyy sinä päivänä, kun asiakkaalle ilmoitetaan vapautuneesta paikasta ja hyvinvointialueen järjestämä paikka on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä.

Jos sosiaalipalvelujen antaminen viivästyy asiakkaasta johtuvasta syystä, viivästymistä ei oteta huomioon vanhuspalvelulain § 26 mukaisessa odotusajan laskennassa. Asiakkaasta johtuva syyllä tarkoitetaan tyypillisesti tilannetta, jossa asiakkaan muutto asumispalveluun tapahtuu asiakkaan itsensä tai hänen omaisensa toiveesta myöhemmin kuin asumispalvelupaikka on tosiasiallisesti ollut asiakkaan käyttöön osoitettu.

Mitä tapahtuu, jos asiakas kieltäytyy tarjotusta asumispalvelupaikasta?

Sosiaalihuollon asiakkailla ei ole ehdotonta lakiin perustuvaa subjektiivista oikeutta saada palvelua tietystä hoivayksiköstä. Laki velvoittaa antamaan asiakkaalle hänen tarpeensa mukaiset palvelut, mutta lähtökohtaisesti hyvinvointialueet voivat valita, miten ne palvelut järjestävät, kunhan palveluja toteutettaessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 

Odotusaika voi ylittää kolmen kuukauden määräajan, jos asiakas ei ota vastaan hänelle annettua paikkaa jääden odottamaan mieluisampaa paikkaa, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Asiakas on tietoinen siitä, missä ajassa hänellä olisi lain mukaan oikeus saada palvelu.  
2. Viranomaiset ovat antaneet tiedon asiakkaille ymmärrettävällä tavalla.  
3. Palvelussa, jota asiakkaalle on tarjottu kolmen kuukauden kuluessa, ei ole sellaista virheellistä ominaisuutta, joka viranomaisten olisi tullut lain mukaan ottaa huomioon palveluja tarjotessaan.  

Olennaista arvioinnissa on muun muassa se, rajoittaisiko tietyssä yksikössä asuminen tosiasiallisesti asumispalvelun käyttäjän ja hänen perheenjäseniensä ja muiden läheisten tapaamisia. 

Asumispalvelupaikasta kieltäytynyttä asiasta ei aseteta jonon viimeiseksi

Tilanteissa, joissa odotusaika voi ylittää kolmen kuukauden määräajan, odotusaikaa ei voi aloittaa alusta. Asiakasta ei myöskään voida palvelusta kieltäytymisen perusteella asettaa jonon viimeiseksi siten, että hänelle tarjotaan uutta paikkaa vasta kuukausien päästä.

Tapauksissa, joissa kolmen kuukauden määräaika voi ylittyä asiakkaasta johtuvasta syystä, ei ylimenevää ajanjaksoa oteta huomioon vanhuspalvelulain 26 §:n mukaisessa odotusajan laskennassa. 

Mikäli asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta paikasta ja hänellä on edelleen palvelutarve, asiakasta ei poisteta jonottajista. 

Hyvinvointialueiden ikääntyneiden palveluista vastaavista johtajista koostuvan Ikäjohdon verkoston sihteerinä toimii erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Hyvilistä.

Lisätietoja antavat: