Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 312/2022) on vahvistettu 20.12.2022. Laki tulee voimaan 1.1.2023. Muutokset kehitysvammalakiin tehtiin, koska vammaispalvelulainsäädännön uudistamista koskevan esityksen käsittely jatkuu edelleen eduskunnassa, eikä uusi lainsäädäntö ehdi voimaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023. Nyt hyväksytyt lakimuutokset mahdollistavat kehitysvammalain soveltamisen jatkamisen vuodenvaihteen jälkeen.
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 312/2022) on vahvistettu 20.12.2022. Laki tulee voimaan 1.1.2023. Muutokset kehitysvammalakiin tehtiin, koska vammaispalvelulainsäädännön uudistamista koskevan esityksen käsittely jatkuu edelleen eduskunnassa, eikä uusi lainsäädäntö ehdi voimaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023. Nyt hyväksytyt lakimuutokset mahdollistavat kehitysvammalain soveltamisen jatkamisen vuodenvaihteen jälkeen.
Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset
Kunta voi tuottaa yksilöllistä hoitoa ja muuta huolenpitoa siltä osin, kuin se on hyvinvointialueen ja kunnan tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä mahdollistaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-aikaisen toiminnan järjestämisen ja tuottamisen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten hyvinvointialueella on oltava vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä ja päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä. Päätöksiä tekevät moniammatilliset asiantuntijaryhmät korvaavat nykyiset erityishuollon johtoryhmät. Päätöksiä tekevän vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmän jäseninä on vähintään kolme hyvinvointialueen viranhaltijaa siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.
Jatkossa erityishuoltoa voidaan tuottaa myös kehitysvammapsykiatrian osastoilla. Tämän mahdollistamiseksi kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttäminen ja tahdosta riippumattoman erityishuollon toteuttaminen on mahdollista myös näillä osastoilla.
Asiakkaiden asema pysyy näissä muutoksissa nykyisellään, eivätkä muut erityishuoltoa koskevat säännökset eivät tässä vaiheessa muutu.
Lisätiedot:
SAMI UOTINEN
johtava lakimies
+358 9 771 2623, +358 50 341 3349
sami.uotinen@hyvil.fi
JAANA VIEMERÖ
erityisasiantuntija
+358 9 771 2303, +358 50 359 2023
jaana.viemero@hyvil.fi
-
Useat hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä tiukan talouden ja lakisääteisten palvelujen turvaamisen vuoksi
Hyvinvointialueiden lakisääteisenä tehtävänä on järjestää opiskeluhuollon palvelut alueellaan. Hyvil selvitti alkuvuonna 2025 kouluissa ja oppilaitoksessa työskentelevän ei-lakisääteisen henkilöstön määrää ja […]
-
Vieraskynäblogi: Nuorten ääni kuuluviin hyvinvointialueilla
Hyvilin vieraskynäblogissa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry:n alueellisen osallisuuden asiantuntija Sara Nyman ja edunvalvonnan asiantuntija Halla Kokkonen kertovat kuinka nuorten […]
-
Tule mukaan Työllistymisen monialaisen edistämisen yhdyspintaverkostoon
Työllisyyden hoidon järjestämisvastuun siirryttyä vuoden 2025 alusta kunnille on tärkeää rakentaa ja vakiinnuttaa yhdessä uusia toimivia yhteistyökäytäntöjä muuttuneisiin rakenteisiin ja […]
-
Hyvil, hyvinvointialueiden yhteinen ääni – Hyvil on julkaissut strategian kaudelle 2025–2028
Vuosien 2025–2028 toiminnan visiona on olla Hyvinvointialueiden yhteinen ääni. Visionsa mukaisesti Hyvil kasvaa askeleittain kaikkien hyvinvointialueiden yhteisen äänen kannattelijana ja […]
-
Kelan, Hyvilin ja Verohallinnon sekä Espoon ja Oulun kaupunkien julkilausuma: Tiedon liikkuvuus parantaa palveluja ja tehostaa julkista sektoria
Kevään vaalit ovat oikea hetki tarttua laajasti tunnustettuun ongelmaan, joka vaikuttaa ihmisten asiointiin ja palvelujen sujumiseen. Tiedon liikkuvuuden parantaminen tuo […]