Hyvinvointialueet

Hankinta-Suomi-hankkeelle jatkoa – Hyvil mukana taustaorganisaationa

Hankinta-Suomi logo

Kokoonpanoltaan uudistettu Hankinta-Suomi-ohjelma ratkoo julkisten hankintojen ongelmia ja selvittää, miten tehostaa julkisten talouden kestävyyttä hankinnoilla. Julkinen sektori käyttää hankintoihin vuosittain lähes 50 miljardia euroa.


Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä julkisia hankintoja tehostamalla. Hankinta-Suomi-ohjelma tarttuu julkisissa hankinnoissa tunnistettuihin haasteisiin valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyössä.


Säästöjä voidaan hakea rakentamalla vahvempaa kumppanuutta ostajien ja myyjien välille sekä lisäämällä osaamista julkisista hankinnoista. Ohjelman uudet elinkeinoelämän kumppanuudet syventävät vuoropuhelua julkisten palvelujen ostajien ja tarjoajien välillä.

Tavoitteena houkuttelevammat, tietoperusteisemmat, kustannustehokkaammat ja kestävämmät julkiset hankinnat

Uudella ohjelmakaudella vakiinnutetaan tuloksellinen julkisten hankintojen kehittämistyö ja tehdään uudistuksia, joilla edistetään julkisten hankintojen kustannustehokkuutta, innovatiivisuutta, vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuuden kasvua hallitusohjelman ja kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden mukaisesti, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.


Tulevina vuosina julkisten hankintojen kehittämisessä keskitytään siis
• tarjousten määrän kasvattamiseen
• hankintatiedon parempaan hyödyntämiseen
• hankintojen kustannustehokkuuden vahvistamiseen.


Jatkossa on tärkeää lisätä erityisesti yritysten ja järjestöjen kiinnostusta julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia kohtaan.


Hankinta-Suomi on jo käynnistänyt hallitusohjelman tavoitteita edistäviä toimia


Valtiovarainministeriö on aloittanut selvitystyön julkisten organisaatioiden ostolaskutietojen ja muiden julkisia hankintoja koskevan tietojen keräämiseksi ja julkaisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty vaikutusten arviointi hallitusohjelman mukaisten lainsäädäntömuutosten toteuttamiseksi.

Lisätietoja:
• Juristi Annika Korpela, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, annika.korpela(at)hyvil.fi, p. 09 771 2094
• Johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs, Suomen Kuntaliitto, eeva-riitta.hognas(at)kuntaliitto.fi, p. 09 771 2189
• Ohjelmajohtaja, finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, valtiovarainministeriö, tarja.sinivuori-boldt(at)gov.fi, p. 02955 30433
• Johtava asiantuntija Annaliisa Oksanen, Elinkeinoelämän keskusliitto, annaliisa.oksanen(at)ek.fi, p. 050 343 1821
• Elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannes Torppa, Suomen Yrittäjät, hannes.torppa(at)yrittajat.fi, p. 050 584 9931

  • Kuvituskuva

    Tule sote-asiantuntijaksi Hyviliin!

    Hyvil on hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama kansallinen toimija. Hyvilin joukkueessa työskentelee runsaat 20 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen […]

  • Käsiä taputtamassa

    Ehdota sosiaalialan suunnannäyttäjää

    Kuka on sosiaalialan suunnannäyttäjä? Nyt on mahdollisuus antaa tunnustusta siitä hyvästä työstä, jota sosiaalialalla tehdään joka päivä. Tee ehdotus 17.3.–31.7.2026 välillä ja vaikuta!

  • Leikkaussalihoitaja ja tippapullo salissa.

    Hyvä, paha vuokratyö

    Hyvinvointialueiden ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet intensiivistä tasapainoilua palvelutarpeen, henkilöstön saatavuuden ja talouden realiteettien välillä, kirjoittaa hankejohtaja Sanna Vauranoja blogissaan.

  • Kuvassa neljä hyvinvointialuejohtajaa VM:n pyöreän pöydän keskustelussa.

    Hyvil vaikuttaa hyvinvointialueiden parlamentaarisessa työryhmässä

    Hyvil on mukana uudessa valtioneuvoston asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä sekä ryhmän sihteeristössä. Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta linjaava ryhmä on jo aloittanut toimintansa.

  • Ihmisiä kulkemassa kaupunkinäkymässä.

    Hyvinvointialueet aiempaa tyytyväisempiä kuntayhteistyöhön

    Hyvinvointialueiden arviot kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyöstä ovat parantuneet kahdessa vuodessa. Kuntaliiton ja Hyvilin kyselyn mukaan 58 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista arvioi hyvinvointialueen ja kuntien välisen yhteistyön joko hyväksi tai erittäin hyväksi.