Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään on kaivattu korjaussarjaa. Nyt julkaistu rahoituslain muutosesitys on yksi vastaus tarpeisiin, mutta lopputulokseltaan herättää hyvinvointialueilla suurta huolta.
Lausuntokierroksella olevassa esityksessä keskiöön nousee hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdennettavat leikkaukset. Vuosina 2027–2029 rahoitukseen tavoitellaan 390 miljoonan euron uusia säästöjä. Jatkuva ruuvin kiristäminen johtaa vaikeuteen toteuttaa järjestämisvastuuta keskellä väestön kasvavia palvelutarpeita ja hankaloittaa talouden tasapainottamista taloussuunnitelmien mukaisesti. Nousee kysymys: Eikö mikään riitä?
Tekemättä ei ole alueilla oltu. Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä todella matalaksi ja toteuttaneet merkittäviä muutoksia palveluihin alueillaan. Osa muutoksista vaatii enemmän aikaa ja se alueille tulisi suoda. Tilanteet ja mahdollisuudet alueilla ovat erilaiset.
Rahoitusta kiristetään jatkuvasti riippumatta siitä, miten hyvin hyvinvointialueet ovat suoriutuneet. Ehdotetussa mallissa rahoitusta leikataan silloinkin, kun alue on saanut taloutensa tasapainoon – ja jos tasapainoon pääsyyn on vielä matkaa, leikkaukset vain kasvattavat kuilua. Julkisen talouden kokonaisuuden näkökulmasta säästöjen hakeminen on ymmärrettävää, mutta hyvinvointialueille syntyy tunne, että mikään ei tosiaan riitä.
Rahoitusjärjestelmästä puuttuvat positiiviset kannusteet
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä kannusteet ovat pääosin negatiivisia. Indeksikorotukset eivät vastaa todellista kustannustason muutosta, ja palvelutarpeen kasvusta huomioidaan jatkuvasti pienempi osuus. Jälkikäteistarkistukseen on lisäksi sisällytetty kasvavat omavastuut. Tehtävämuutosten yhteydessä rahoitusta leikataan jo etukäteen, vaikka lakimuutosten todellisista vaikutuksista ei ole vielä toteumatietoa.
Tätä listaa ehdotetaan nyt pidennettäväksi ja toteutettavaksi hallitusohjelman mukaisia lisäsäästöjä. Tämän lisäksi rahoitukseen vaikuttavia uusia tehtävämuutoksia on valmisteilla. On rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään tuottavuutta parantamalla – ilman että palvelut karisevat sen mukana.
Blogin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi ja ekonomisti Arja Pesonen.
Lisätietoja:
MINNA KORKIAKOSKI-VÄSTI
toimitusjohtaja
+358 50 325 5600
minna.korkiakoski-vasti@hyvil.fi
ARJA PESONEN
ekonomisti
+358 50 409 0755
arja.pesonen@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueille oma muutoksenhakuohje
Oikean muutoksenhakuohjeen löytäminen päätökseen voi olla lainsäädäntöviidakossa haastavaa. Muutoksenhakuohje on tarpeellinen työkalu hallinnollisia päätöksiä hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä valmisteleville.
-
Sosiaalihuoltolain uudistuksen suunta oikea – toimeenpanon edellytykset epärealistiset
Hyvilin mielestä uudistuksen onnistumista haastaa asetettujen tavoitteiden ja aikataulun välinen ristiriita. Muutosten tulisi tapahtua realistisella siirtymäajalla ja hyvinvointialueiden palvelujen jatkuvuutta vaarantamatta.
-
Hyvinvointialueille uudet sopimus- ja hinnoittelumallit vuokratyön hallintaan
Juuri ilmestynyt opas sisältää ensimmäistä kertaa vuokratyön kansalliset vähimmäisvaatimukset lääkäreille ja hoitajille sekä uuden hinnoittelumallin.
-
Hyvil kouluttaa hyvinvointialueita tietosuojasta
Puhutaanko tietosuojasta? Tietosuoja on jokaisen henkilötietoja työssään käsittelevän perustaito. Hyvilin koulutus 3.6. tarjoaa perustiedot hyvinvointialueiden tietosuojasta.
-
Digipalvelut kuuluvat kaikille – hyvinvointialueiden huolehdittava saavutettavuudesta
Digitaalisten sote‑palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys ovat edellytyksiä yhdenvertaisille palveluille. Digipalvelut tulee suunnitella ja kehittää koko väestölle.