Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään on kaivattu korjaussarjaa. Nyt julkaistu rahoituslain muutosesitys on yksi vastaus tarpeisiin, mutta lopputulokseltaan herättää hyvinvointialueilla suurta huolta.
Lausuntokierroksella olevassa esityksessä keskiöön nousee hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdennettavat leikkaukset. Vuosina 2027–2029 rahoitukseen tavoitellaan 390 miljoonan euron uusia säästöjä. Jatkuva ruuvin kiristäminen johtaa vaikeuteen toteuttaa järjestämisvastuuta keskellä väestön kasvavia palvelutarpeita ja hankaloittaa talouden tasapainottamista taloussuunnitelmien mukaisesti. Nousee kysymys: Eikö mikään riitä?
Tekemättä ei ole alueilla oltu. Hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä todella matalaksi ja toteuttaneet merkittäviä muutoksia palveluihin alueillaan. Osa muutoksista vaatii enemmän aikaa ja se alueille tulisi suoda. Tilanteet ja mahdollisuudet alueilla ovat erilaiset.
Rahoitusta kiristetään jatkuvasti riippumatta siitä, miten hyvin hyvinvointialueet ovat suoriutuneet. Ehdotetussa mallissa rahoitusta leikataan silloinkin, kun alue on saanut taloutensa tasapainoon – ja jos tasapainoon pääsyyn on vielä matkaa, leikkaukset vain kasvattavat kuilua. Julkisen talouden kokonaisuuden näkökulmasta säästöjen hakeminen on ymmärrettävää, mutta hyvinvointialueille syntyy tunne, että mikään ei tosiaan riitä.
Rahoitusjärjestelmästä puuttuvat positiiviset kannusteet
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä kannusteet ovat pääosin negatiivisia. Indeksikorotukset eivät vastaa todellista kustannustason muutosta, ja palvelutarpeen kasvusta huomioidaan jatkuvasti pienempi osuus. Jälkikäteistarkistukseen on lisäksi sisällytetty kasvavat omavastuut. Tehtävämuutosten yhteydessä rahoitusta leikataan jo etukäteen, vaikka lakimuutosten todellisista vaikutuksista ei ole vielä toteumatietoa.
Tätä listaa ehdotetaan nyt pidennettäväksi ja toteutettavaksi hallitusohjelman mukaisia lisäsäästöjä. Tämän lisäksi rahoitukseen vaikuttavia uusia tehtävämuutoksia on valmisteilla. On rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään tuottavuutta parantamalla – ilman että palvelut karisevat sen mukana.
Blogin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi ja ekonomisti Arja Pesonen.
Lisätietoja:
MINNA KORKIAKOSKI-VÄSTI
toimitusjohtaja
+358 50 325 5600
minna.korkiakoski-vasti@hyvil.fi
ARJA PESONEN
ekonomisti
+358 50 409 0755
arja.pesonen@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Hyvil mukana SuomiAreenassa
Tervetuloa mukaan verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia kanssamme paikan päälle, jos hyvinvointialueiden arki ja vaikuttamistyö kiinnostavat.
-
Tilaa Hyvilin uusi uutiskirje
Missä mennään Hyvilin vaikuttamistyössä? Nyt voit tilata uutiskirjeemme maksutta omaan sähköpostiisi. Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa lomakuukausia lukuunottamatta.
-
Hyvinvointialueille oma muutoksenhakuohje
Oikean muutoksenhakuohjeen löytäminen päätökseen voi olla lainsäädäntöviidakossa haastavaa. Muutoksenhakuohje on tarpeellinen työkalu hallinnollisia päätöksiä hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä valmisteleville.
-
Sosiaalihuoltolain uudistuksen suunta oikea – toimeenpanon edellytykset epärealistiset
Hyvilin mielestä uudistuksen onnistumista haastaa asetettujen tavoitteiden ja aikataulun välinen ristiriita. Muutosten tulisi tapahtua realistisella siirtymäajalla ja hyvinvointialueiden palvelujen jatkuvuutta vaarantamatta.