Hyvinvointialueet

Huostaanottotarpeen vähentäminen edellyttää laajaa ja perusteellista palvelujärjestelmän uudistamista

Kuntaliitto kysyi verkostoiltaan syksyllä 2022, mitä uudistuksia palvelujärjestelmässä tarvittaisiin, jotta lasten ja vanhempien hyvinvointi aidosti paranisi ja huostaanottojen tarve vähenisi. Kysely lähetettiin Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen verkostojen jäsenille. Vastauksia saatiin yhteensä 43. Yli puolet vastaajista edusti muita kuin sosiaalitoimen toimialoja, kuten varhaiskasvatusta ja sivistystoimea.

Mielenterveyspalvelut peruspalveluissa alle 18-vuotiaille keräsi eniten muutostoiveita

Näiden palvelujen suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että varsinaiset mielenterveyden hoidon palvelut alle 18-vuotiaille näyttäisivät puuttuvan peruspalveluista. Tarjolla on pääasiassa lääkehoitoa, minkä ei koettu olevan riittävää hoitoa lasten mielenterveyden häiriöihin.  Lastensuojelulaitokset hoitavat vastaajien arvion mukaan tällä hetkellä suurinta osaa lapsista, jotka oikeasti tarvitsisivat osastohoitoa sairaalassa. Myös koulut hoitavat nyt terveydenhuollon epäonnistumisia. Palveluja tarvitsevat lapset ja heidän vanhempansa kohtaavat tarvittavan hoidon sijasta puhelinrumbaa, paikasta toiseen pompottelua ja hoitoonohjauksen viivästymisiä. Jonotusajat arviointeihin ja hoitoon ovat kohtuuttomia ja usein lapset jäävät kokonaan ilman hoitoa.

Ratkaisuna ehdotetaan mm. sitä, että perustetaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteiset hybridiyksiköt ja uudistetaan niihin liittyvät lupamenettelyt. Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon välille tulisi kehittää ns. välitason palveluja. Erityisesti tällaisia välitason palveluja tarvittaisiin lapsille ja heidän perheilleen, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Kotiin vietävät palvelut saivat myös kannatusta. Lisäksi ammattilaisten saatavuutta ja kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa olisi tehtävä helpommaksi. Lähetteiden sijaan tulisi olla avoin klinikka -periaatteella toimivia palvelupisteitä. Hoitopolkuja palvelujärjestelmän sisällä on selkiytettävä ja sujuvoitettava.

Vastaajat esittivät lisäksi runsaasti muutostoiveita sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, lastensuojelun avopalveluihin, sijaishuoltoon, jälkihuoltoon ja vammaispalveluihin.

Riittävät resurssit, riittävä osaaminen ja toimiva yhteistyö muiden palvelujen, kuten neuvolan, lastensuojelun ja perhetyön kanssa, parantaisivat lapsen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen työntekijät tapaavat päivittäin vanhempia ja näkevät kokonaisuuden sekä haasteet aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen sekä oikeiden palvelujen piiriin ohjaaminen oikea-aikaisesti vähentäisivät selkeästi sijaishuollon tarvetta myöhemmällä iällä.

Puutteet lapsen hyvinvoinnissa huomataan varhaiskasvatuksessa. Niihin pitäisi nopeasti puuttua ja tuentarpeisiin vastata, tarvittaessa yhteistyössä muiden palvelujen kanssa. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa on parannettava molemmin puolin.

Varhaiskasvatuksessa tarvittaisiin lisää osaamista ja ymmärrystä neurokirjon problematiikasta, koska mitä pidemmälle mennään ilman tukea, sitä vaikeammaksi ja monimutkaisemmiksi haasteet ennättävät muodostua.

Lapsen toimintarajoitteiden ja tuen tarkka arviointi ja tukitoimien suunnittelu yhteistyössä perheen kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa on tärkeää. Oikeat tukitoimet auttavat lasta ja vanhempia. Suurimmat esteet näiden tavoitteiden toteutumiselle ovat varhaiskasvatuksen ylikuormittuneisuus ja henkilöstövajeet.

Myös perusopetuksessa ja toisella asteella voitaisiin auttaa lapsia ja heidän vanhempiaan huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä edellyttäisi henkilön lisäämistä ja panostamista nykyistä enemmän yhteistyöhön palvelujärjestelmän eri toimijoiden kanssa.

Kuntaliiton kyselyn materiaalit löytyvät kokonaisuudessaan Kuntaliiton lastensuojelutunnin verkkosivuilta.