Hyvinvointialueiden tulee valvontalain mukaisesti rekisteröidä toimipaikkatiedot Valviran soteri-rekisteriin tammikuusta 2027 alkaen. Soteri-rekisterin käyttöönottoon liittyy useita eri haasteita. Vaadittavien toimipaikkatietojen yksityiskohtaisuus aiheuttaa hyvinvointialueille suuren hallinnollisen taakan, joka tarkoittaa käytännössä muun muassa erittäin paljon manuaalista työtä. Tämän vuoksi rekisterin käyttöönotto tulee hyvinvointialueille kalliiksi. Hyvinvointialueiden toimipaikkatietojen avaaminen yksityiskohtaisesti julkiseen rekisteriin, kaikkien nähtäville, aiheuttaa myös turvallisuuden, varautumisen ja kyberturvan näkökulmasta selkeää vaaraa ja uhkaa koko yhteiskunnalle.
Yksityiskohtaisia tietoja on paljon ja niiden päivittäminen on työlästä. Tietojen kertatoimitus ei riitä, tietojen täytyy olla ajan tasalla kaikissa rekistereissä. Toimipaikkatietojen julkisuus aiheuttaa riskin myös yksilölle: esimerkiksi lapsen turvallisuus tulisi olla ensisijainen, ei toimipaikkatietojen julkisuus, kertoo Marjo Orava Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä.
Hyvinvointialueet toimittavat jo nyt toimipaikkoihin liittyviä tietoja ainakin viiteen eri rekisteriin. Uudesta Soteri-rekisteristä on muodostumassa kuudes erillinen toimipaikkatietoihin liittyvä rekisteri. Samojen tietojen kerääminen useaan eri valtionhallinnon rekisteriin sekä heikentää julkisen hallinnon tehokkuutta, että on vastoin tiedonhallintalain tavoitteena olevaa tietojen hyödyntämistä ja vaihtoa eri viranomaisten välillä. Onko perusteltua vaatia hyvinvointialueilta tiedontoimitusvelvollisuutta näin moneen eri rekisteriin?
Rekistereitä perustettaessa on unohtunut tiedonhallintalain 6 § peruslähtökohta eli yhteentoimivuus. Kerättävällä tiedolla pitää olla selkeän käyttötarkoituksen lisäksi todellista arvoa. Päällekkäiset, mutta epäyhteensopivat tiedot useissa rekistereissä eivät tue tiedonhallintalain yhteentoimivuustavoitetta ja heikentävät julkisen hallinnon tehokkuutta, toteaa selvityksen Hyvilille toteuttaneen Sotemuotoilu Oy:n sote-arkkitehti Marko Jalonen.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä haluavat muistuttaa, että tavoitteena tulisi olla tietojen yhteentoimivuus. On päästävä kustannustehokkaaseen tilanteeseen, jossa päällekkäisiä tietoja ei kerätä ja toimiteta useaan eri rekisteriin. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä julkaisivat lokakuussa 2025 selvitystyön, jossa avataan tarkemmin mitä toimipaikkatietoja hyvinvointialueet joutuvat tällä hetkellä toimittamaan, kenelle tietoja toimitetaan, millä tavalla tietoja toimitetaan ja mihin lakeihin tiedontoimitusvelvoitteet perustuvat. Pääset tutustumaan selvitystyöhön tämän linkin kautta.
Järjestämme tiistaina 4.11.2025 klo 13:00 – 13:45 webinaarin, jossa avataan selvitystyön tuloksia. Katso tilaisuuden ohjelma ja tule keskustelemaan aiheesta: https://www.hyvil.fi/tapahtuma/toimipaikkatietojen-raportointi-selvitystyon-julkaisutilaisuus/
-
Hyvä, paha vuokratyö
Hyvinvointialueiden ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet intensiivistä tasapainoilua palvelutarpeen, henkilöstön saatavuuden ja talouden realiteettien välillä, kirjoittaa hankejohtaja Sanna Vauranoja blogissaan.
-
Hyvil vaikuttaa hyvinvointialueiden parlamentaarisessa työryhmässä
Hyvil on mukana uudessa valtioneuvoston asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä sekä ryhmän sihteeristössä. Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta linjaava ryhmä on jo aloittanut toimintansa.
-
Hyvinvointialueet aiempaa tyytyväisempiä kuntayhteistyöhön
Hyvinvointialueiden arviot kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyöstä ovat parantuneet kahdessa vuodessa. Kuntaliiton ja Hyvilin kyselyn mukaan 58 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista arvioi hyvinvointialueen ja kuntien välisen yhteistyön joko hyväksi tai erittäin hyväksi.
-
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua
Hallitus on päättänyt leikata 140 miljoonaa euroa, noin kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Suunnitellut lisäleikkaukset heikentävät erityisesti ehkäisevää ja varhaista […]
-
Ensihoitopalveluissa kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 456 uhka- ja väkivaltatilannetta
Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin ensihoitopalveluissa vuonna 2025 yhteensä 456 kpl, kun vastaavia kirjauksia vuonna 2024 oli 377 kpl. Tilanteisiin liittyvien […]