Hyvinvointialueiden ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet intensiivistä tasapainoilua palvelutarpeen, henkilöstön saatavuuden ja talouden realiteettien välillä.
Yksi näkyvimmistä muutoksista on ollut vuokratyövoiman selkeä kasvu hyvinvointialueiden käynnistyessä ja käytön merkittävä väheneminen kahden viime vuoden aikana. Alueet ovat vähentäneet vuokratyöhön käytettyjä euroja vuonna 2025 lähes kolmanneksen. Samalla on rakennettu ja vahvistettu omia sijaishallinnan keinoja, kuten keskitettyjä sijaispooleja, keikkatyöalustoja ja joustavampia työvuorosuunnittelun ratkaisuja.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman vuokratyöhankkeen tavoitteena on saada vuokratyön käyttö ja hinnoittelu kustannusvaikuttavaksi henkilöstösaatavuuden muutoksissa. Kiinnostava kysymys kuitenkin on, onko vuokratyö kustannuksia kasvattava välttämätön paha vai onko sillä edelleen oma paikkansa osana hyvinvointialueiden sijaishallintaa.
Kustannusvaikuttavuus ei ole mustavalkoista
Monen hyvinvointialueen tavoitteena on ollut vähentää vuokratyötä. Kun kustannuspaineet ovat kasvaneet, on luonnollista tarkastella kriittisesti kaikkia kulueriä. Vuokratyötä on pidetty kalliina sijaishallinnan keinona ja sitä se hurjimpina vuosina myös oli.
Vuokratyöstä laskutettavaa kokonaishintaa ei voida verrata omasta työstä työntekijälle maksettavaan palkkaan, vaan vertailussa on oltava mukana palvelussuhteiden välittömien kulujen lisäksi välilliset kustannukset esimerkiksi ei-lakisääteiset etuudet, rekrytoinnin ja palkkahallinnon kustannukset sekä ylitöiden ja hälytyslisien vaikutukset oman työn tuntihintaan. Vuokratyön hankinta- ja kilpailutuskustannukset taas pitää huomioida ostopalvelun kokonaiskustannuksissa.
Vertailemalla omenoita omenoihin, voidaan valita kulloinkin kustannustehokkain sijaishallinnan keino. Sijaispoolissa tehty työtunnin kokonaiskustannus voi olla esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan yksikköön 21 euroa, hälytyslisällä teetetty tunti 27 euroa ja vuokratyö 20 euroa. Vuokratyöhanke on osoittanut, että hyvin hankittu ja tehokkaasti kilpailutettu vuokratyö voi olla kustannustehokas vaihtoehto ylitöille, lyhytaikaiselle keikkailulle ja joissain tapauksissa myös omalle sijaispoolille.
Vuokratyö ei ole pelkkiä euroja
Hyvinvointialueiden perustehtävä on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. Tässä henkilöstön saatavuus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Vuokratyövoiman käyttö voi herättää huolta jatkuvuudesta, perehdytyksen ja osaamisen riittävyydestä, mutta samalla se voi tuoda joustavasti osaamista tilanteisiin, joissa oma henkilöstö ei riitä.
Laadun ja osaamisen turvaamiseksi vuokratyöhankkeessa ollaan luomassa minimivaatimukset vuokratyötä tarjoaville yrityksille ja vuokrattavalle henkilöstölle. Minimivaatimusten avulla halutaan turvata vuokratyölle tarvittava laatu ja vastuullisuus.
Näkökulma, josta harvemmin puhutaan vuokratyön yhteydessä, on sen joustavuus työntekijälle. Mahdollisuus vaikuttaa työnteon määrään, omiin työvuoroihin ja työn rytmiin sekä vaihtoehtoiset työnteon tavat ovat nousseet tärkeiksi vetovoimatekijöiksi. Jos elämäntilanne mahdollistaa työnteon vain esimerkiksi öisin tai viikonloppuisin, jousto on helpompaa rakentaa vuokratyössä kuin palvelussuhteissa.
Sijaishallintaa johdettava tiedolla
Henkilöstösaatavuus on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, mikä tukee oman työvoiman palkkaamista hyvinvointialueille. Saatavuus voi kuitenkin heikentyä nopeasti eläköitymisten, mitoitusmuutosten, työehtosopimusneuvotteluiden tai ennakoimattomien tekijöiden vuoksi.
Vuokratyöhankkeen avulla luodaan kustannusvaikuttavat vuokratyön hankinta- ja sopimusmallit sekä kertoimeen perustuva läpinäkyvä hinnoittelumalli. Vuokratyön kategorisen vähentämisen sijaan hankkeessa on tunnistettu tarve johtaa sijaishallintaa tiedolla: millainen sijaispankki on sopivan kokoinen, kannattaako tässä vuorossa teettää ylitöitä, ottaa lyhytaikainen keikkailija vai hankkia vuokratyöntekijä.
On ilmeistä, että vuokratyöllä on oma paikkansa myös tulevaisuuden sijaishallinnassa hyvinvointialueilla. Tavoitteena on hankkia sitä hallitusti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Lisätietoja
SANNA VAURANOJA
hankejohtaja
+358 50 3066 129
sanna.vauranoja@hyvil.fi