Hyvinvointialueet

Alueelliset nuorisovaltuustot ovat nuorten äänen kanava hyvinvointialueella

14.11.2025

Nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on edistetty ja kehitetty määrätietoisesti. Vuonna 2006 voimaan tulleeseen nuorisolakiin sisältyi ensimmäinen kuntia tai alueita velvoittava nimenomainen nuorten osallistumista ja kuulemista koskeva säännös. Vaikka jo tuolloin nuorille tuli järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä oli kuultava nuoria koskevissa asioissa, ei nuoria vielä kuten tänä päivänä nähty aktiivisina toimijoina.

Sittemmin nuorisovaltuustot tulivat pakollisiksi kunnissa vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain nojalla ja hyvinvointialueilla vuonna 2021 voimaan tulleen hyvinvointialuelain nojalla. Vuonna 2017 tuli voimaan uusi nuorisolaki, jonka nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista koskevaa sääntely on vahvistanut yhdessä kuntalain ja hyvinvointialuelain nuorisovaltuustoja koskevien säännösten kanssa nuorten mahdollisuuksia ottaa osaa heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Nuoret ovat entistä aktiivisempia itseään koskevissa asioissa ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.  

Nuorisovaltuuston kautta tapahtuva osallistuminen on vain yksi, mutta olennainen osallistumisen tapa. Nuorisovaltuusto on vaikuttamistoimielin, joka edustaa alueen nuoria ja tuo heidän näkökulmansa esiin päätöksenteossa. Sen tehtävänä on varmistaa, että nuorten tarpeet ja mielipiteet otetaan huomioon hyvinvointialueen toiminnassa ja palveluissa. Vaikuttamistoimielimenä nuorisovaltuusto mm. antaa lausuntoja ja tekee aloitteita nuoria koskevissa asioissa, edistää nuorten osallisuutta ja demokratiataitoja, sekä toimii tiedonvälittäjänä nuorten ja hyvinvointialueen päättäjien välillä.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry järjesti 28.10.2026 Nuorten vaikuttajien
Huipputapaamisen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian kanssa. Huipputapaaminen kokosi yhteen n. 80 nuorta ympäri Suomen keskustelemaan yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista tulevaisuudessa. Tapaamisessa järjestettiin yhteensä 16 työpajaa neljällä eri teemalla. Työpajojen tavoitteena oli selvittää, millaisena nuoret näkevät tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoivan rakenteet Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin aihetta eri näkökulmista ja osallistujat mm. pohtivat, millaisia arvoja, palveluja ja kohtaamisia tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunta vastaisi paremmin ihmisten muuttuneisiin tarpeisiin. Lue Huipputapaamisen raportti täällä.

Blogin on kirjoittanut:

Niina Kolju

NIINA KOLJU
juristi
+358 9 771 2315, +358 50 590 6488
niina.kolju@hyvil.fi