Suomessa on valtava määrä rakenteellista sote-asiakastietoa. Miksi emme ole kyenneet valjastamaan sitä käyttöön? Eurooppalainen terveystietoalue EHDS tuo paljon, mutta hyvinvointialueille uudistus tietää lisäkustannuksia, joiden kattamisesta ei ole varmuutta.
Tieto ei edelleenkään liiku ammattilaisten välillä tarpeeksi sujuvasti. Olemme siilonneet hyvinvointialueen asiakas- ja potilastiedot eri rekistereihin sekä eri organisaatioissa syntyneet tiedot organisaatioiden omiin rekistereihin.
Asiakkaan palvelut eivät kuitenkaan näihin siiloihin rajoitu. Hyvinvointialueilla on hienoja palvelukokonaisuuksia, joista asiakas saa palvelua useampaan ongelmaansa samalla käynnillä. Palvelukokonaisuuksien ongelma on, että asiakastietoja ei pääsääntöisesti saa luovuttaa yli rekisterirajojen. Tällöin tarpeellinen asiakastieto ei ole ammattilaisen hyödynnettävissä asiakkaan palveluita suunniteltaessa.
Varovaisimmissakin ennustuksissa EHDS:n vaatimat muutokset tulevat maksamaan hyvinvointialueille kymmeniä miljoonia. Meillä ei ole varaa menettää kansalaisten luottamusta digitaalisiin sote-palveluihin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää rahoitusta hyvinvointialueille: tällä hetkellä rahoitus loistaa poissaolollaan.
Kanta-palvelut hyvä perusta tiedon liikkuvuudelle Euroopassa
Eurooppalainen terveystietoalue EHDS tulee parantamaan valtavasti Euroopassa liikkuvien ihmisten asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä palveluiden saatavuutta. On etuoikeus olla eurooppalainen ja kulkea vapaasti eri maiden välillä tietäen, että terveydenhuolto toimii. Parhaimmillaan EHDS sujuvoittaa hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta merkittävästi, sillä potilastiedot liikkuvat reaaliaikaisesti eurooppalaisten organisaatioiden välillä EHDS:n myötä.
EHDS vaatii kuitenkin vielä paljon ennakkotyötä ja erilaisia tietojärjestelmämuutoksia. Kanta-palvelujen ansiosta Suomen tilanne on ehkä muuta Eurooppaa helpompi. Resursseja tietojärjestelmämuutoksiin ja palveluiden kehittämiseen kuitenkin tarvitaan.
Tietopohjan oikeellisuuteen on panostettava myös tulevaisuudessa
Pitkäjänteistä tiedon laadun kehittämistä tulee jatkaa. Vain näin eri hyvinvointialueiden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia ja tietoa voidaan hyödyntää johtamisessa ja päätöksenteossa. Kanta-palvelut tarjoavat tärkeää kansallista sote-tietoa, sillä Kanta-palveluissa potilas- tai asiakastieto on ammattilaisen itsensä kirjaamaa. Kirjaamista tulee jatkossakin ohjata ja opastaa vertailukelpoisen tiedon laadun varmistamiseksi.
Sen sijaan erilliset tiedonkeruut kuormittavat hyvinvointialueita merkittävästi. On lisäksi vastoin tiedonhallintalakia kerätä samaa tietoa uudelleen hyvinvointialueilta. Kerran Kanta-palveluihin kirjatun tiedon täytyy riittää ja erillisistä tiedon toimitusvelvoitteista tulee luopua.
Kirjaamisen kehittäminen ei kuitenkaan riitä: tarvitaan tiedon rakenteiden kehittämistä. Palvelut ja lainsäädäntö muuttuu, joten myös tiedon tulee muuttua. Lisäksi tiedon yhteentoimivuuteen tulee panostaa. Yhteentoimivaa tietoa voidaan siirtää eri toimijoiden välillä: vain tiedon liikkumisen avulla saamme kansalaisille oikea-aikaiset palvelut. Esimerkiksi työllisyyspalveluiden ja sote-palveluiden tietojen yhteentoimivuus säästäisi oleellisesti hyvinvointialueen työntekijän kirjaamisaikaa. Tällä hetkellä kertakirjaamisen sijaan samaa tietoa kirjataan eri muodoissa eri tietojärjestelmiin.
Tekoäly on mahtava lisä ammattilaisten työkaluksi. Mutta tekoäly tekee yhtä tyhmiä päätöksiä kuin ihminen, mikäli kaikki asiakastieto ei ole käytettävissä tai tietopohja on virheellistä. Virheellinen tietopohja saadaan kuntoon vain yhteentoimivaa tietoa, tietorakenteita, tiedon liikkuvuutta ja kirjaamista kehittämällä. Tietopohjaa täytyy jatkuvasti kehittää ja huoltaa kansallisesti. Vasta kun tietopohja on kunnossa, saamme tekoälystä hyötyä, ilman, että asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu.
Ammattilaisella tulee olla lakiin kirjattu oikeus käsitellä asiakastietoja ilman erillissuostumuksia
Asiakastiedon käsittely on erityisen haasteellista moniammatillisessa yhteistyössä. Asiakkaalta täytyy saada suostumus tietojen käsittelyyn. Moniammatillinen työ korostuu niissä asiakasryhmissä, jotka maksavat yhteiskunnalle eniten. Asiakas tarvitsee samanaikaisesti muun muassa terveydenhuollon palveluita, sosiaalihuollon palveluita, työllisyyspalveluita ja Kelan sosiaaliturvaa.
Asiakastiedon käsittelyn byrokratiaan kuluu kohtuuton aika. Suostumuksen pyytämiseen, antamiseen ja käsittelyyn menee valtavasti aikaa, ja niistä syntyvä hallinnollinen kuorma imee hyvinvointialueiden resursseja. Lisäksi jokaisella asiakaskäynnillä vaarana on, että osa asiakastiedoista jää huomioimatta, jolloin asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu.
Suomalaiset kyllä huomaavat, jos terveystiedot liikkuvat muualla Euroopassa, mutta eivät meillä Suomessa. Mikäli Suomi haluaa kävellä digitalisaation etujoukoissa, on muutoksiin ja kehittämiseen varattava riittävä rahoitus ja resurssit. Nyt on oikea aika panostaa digitaalisten sote-palveluiden käytettävyyteen ja yhtenäistää eurooppalaista terveystietojen käyttöä.
Lue lisää
- Kelan ja Hyvilin kannanotto: Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
- Hyvilin ja H23-verkoston hallitusohjelmatavoite 7: Teknologia ja tekoäly edistävät palveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta
- THL ja Hyvil: Eurooppalaisen terveystietoalueen tavoitteet toteutuvat vain toimivilla järjestelmillä
Lisätietoja
MARJO ORAVA
erityisasiantuntija
050 347 3019
etunimi.sukunimi@hyvil.fi