Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella

Tieto on yksi julkisten palvelujen tärkeistä voimavaroista, mutta viranomaisten järjestelmissä jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi, ja samaa tietoa pyydetään asiakkailta useaan kertaan. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä, kirjoittavat Kelan johtaja Kirsi Varhila ja Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi puheenvuorossaan.

Seuraavalla hallituskaudella tulee edistää lainsäädäntöä, joka edesauttaa tietojen nykyistä sujuvampaa käyttöä viranomaisten välillä. Samalla on vahvistettava tietojen yhteentoimivuutta, jotta tietoa voidaan käyttää siellä, missä sitä tarvitaan.

Tiedon liikkuvuus ja yhteentoimivuus lisäävät myös mahdollisuuksia automaation ja tekoälyn käyttöön. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelutarpeiden tunnistamisessa, päätöksenteon tukena sekä hallinnollisen työn vähentämisessä. Edellytyksenä tälle ovat lainsäädännön antamat raamit ja asiakkaiden tietosuojan ja oikeusturvan varmistaminen.

Myös tiedon toisiokäyttöä kannattaa tehostaa. Kun tietoa on kerätty esimerkiksi asiakkaan hoitoa tai etuuspäätöstä varten, samaa tietoa voidaan asianmukaisesti suojattuna hyödyntää myös palvelujen kehittämisessä, tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena. Tätä kutsutaan tiedon toisiokäytöksi.

Kun tieto liikkuu viranomaisten välillä, ei vastuu sen siirrosta myöskään jää asiakkaalle, ja asia hoituu aiempaa sujuvammin.

Lähivuosina tiedon hyödyntämistä vauhdittaa myös eurooppalainen terveystietoalue EHDS, jonka tavoitteena on helpottaa terveystietojen turvallista käyttöä koko Euroopassa. EHDS:n toimeenpano tarjoaa mahdollisuuden rakentaa ratkaisuja jo olemassa olevien kansallisten tietovarantojen, kuten Kannan varaan. Tämä olisi myös kustannustehokkain tapa toteuttaa tulevat velvoitteet.

Julkisen talouden niukassa tilanteessa emme voi rakentaa ratkaisuja kasvavien resurssien varaan. Siksi meidän on osattava hyödyntää nykyistä paremmin sitä, mitä on jo olemassa. Tiedon liikkuvuus, yhteentoimivuus ja tehokas hyödyntäminen ovat seuraavan hallituskauden tärkeitä kysymyksiä.

Ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan

Kela ja Hyvil esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan:

• tiedon liikkumista ja yhteentoimivuutta tukevan sääntelyn uudistamista nykyistä velvoittavammaksi
• tekoälyn käytön mahdollistamista automaattisen päätöksenteon laajentamiseksi ja palvelutarpeiden tunnistamiseksi
• toisiokäyttöä ja tietojohtamista tukevien rakenteiden vahvistamista muun muassa hyödyntämällä Kanta-tietoja nykyistä tehokkaammin sote-tietojen toisiokäytössä
• eurooppalaisen terveystietoalueen EHDS:n toimeenpanon kansallisen erillisrahoituksen nopeaa varmistamista sekä uuden EU-rahoituskauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä
• valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyön syventämistä.

Olemme organisaatioina edistäneet tiedon liikkuvuutta yhdessä jo pitkään, ja edistysaskeleita onkin jo otettu. Työtä pitää määrätietoisesti jatkaa.

Ehdotamme, että seuraavalla hallituskaudella puretaan tehokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
etuusjärjestelmän tiedon liikkumisen esteitä. Tiedon liikkumista, hyödyntämistä ja yhteentoimivuutta tukevat ratkaisut ovat edellytys entistä vaikuttavammille julkisille palveluille.

Minna Korkiakoski-Västi on Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja. Hyvilin tehtävänä on edistää hyvinvointialueiden yhteistä asiaa.

Kirsi Varhila on Kelan johtaja, jonka toimialaan kuuluvat asiakkaan lähipalvelut, valtakunnalliset asiakkuuspalvelut ja tietopalvelut.

Lue lisää

• Hyvilin hallitusohjelmatavoitteet
• Kelan ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi hallituskaudella 2027–2031 (kela.fi)

Samanniminen kirjoitus on julkaistu puheenvuorona Kansaneläkelaitoksen sivuilla 15.9.2026.

Lisätietoja