Vuokratyö ei ole laadullisesti neutraali ratkaisu oman tuotannon resursointiin. Sen vaikutukset ulottuvat potilas‑ ja asiakasturvallisuuteen, henkilöstön asemaan, kustannusrakenteisiin ja koko palvelujärjestelmän luotettavuuteen.
Laatukysymykset kohdistuvat erityisesti siihen, millä edellytyksillä vuokratyötä tarjotaan, millaista osaamista työntekijöiltä edellytetään ja kuinka läpinäkyvästi toimintaa seurataan. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa vuokratyöhankkeessa olemme linjanneet, että vuokratyön laatua rakennetaan muun muassa valtakunnallisesti yhdenmukaisilla minimivaatimuksilla.
Vuokratyöyrityksen noudatettava tilaajavastuulakia
Vuokratyötä tarjoavan yrityksen vastuullisuus alkaa perusasioista. Yrityksen on oltava rekisteröitynyt ammatti‑ ja elinkeinorekisteriin. Verot, eläkevakuutusmaksut sekä muut viranomaisvelvoitteet on hoidettava asianmukaisesti. Tämä on ehdoton edellytys luotettavalle yhteistyölle julkisen sektorin kanssa.
Tilaajavastuulain noudattaminen muodostaa pohjan sille, että tilaaja voi varmistua toiminnan lainmukaisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta. Koko toimitusketjussa on toimittava eettisesti kestävällä tavalla, mikä tarkoittaa viranomaisvelvoitteiden ohella työntekijöiden oikeuksien, työehtojen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamista.
Osa vuokratyön laatua on myös riskien hallinta. Riittävän kattava vastuuvakuutus suhteessa yrityksen toiminnan laajuuteen sekä potilasvakuutus työntekijöille ovat keskeisiä keinoja potilaiden ja asiakkaiden aseman turvaamiseksi.
Laatu syntyy läpinäkyvyydestä
Läpinäkyvyys on yksi vuokratyön laadun keskeisistä kysymyksistä. Kun vuokratyötä hankitaan kerroinpohjaisella hinnoittelumallilla ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti valtakunnallisesti ylläpidettyyn raportointialustaan, syntyy yhteinen tietopohja. Raportointi toimitetuista ammattilaisista ja käytetyistä hintakertoimista muodostaa kokonaiskuvan vuokratyön käytöstä eri alueilla toimittajien liikesalaisuudet kuitenkin turvaten.
Pelisäännöistä luottamukseen
Laadukas vuokratyö edellyttää selkeitä minimivaatimuksia myös tarjottaville ammattihenkilöille. Ammattilaisella tulee jatkossa olla tehtävään vaadittava valmis tutkinto, asianmukaiset todistukset ja osaaminen sekä riittävä suomen ja/tai ruotsin kielen taito. Vuokratyö ei kerrytä erikoistumispalvelua. Lääkäriltä edellytetään vähintään YKI 4 ‑tasoista eli B2‑tasoista kielitaitoa. Muiden ammattilaisten kielitaidon riittävyys arvioidaan tehtäväkohtaisesti.
Ammattilaisen käytössä tulee olla voimassa oleva sote‑ammattikortti sekä lähi‑ ja sairaanhoitajilla tehtävän edellyttämät lääkeluvat. Lääkäreiden, sairaanhoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan on oltava terveydenhuollossa laillistettuja ammattihenkilöitä. Tiedon on oltava tarkistettavissa julkisista ammattirekistereistä.
Yhdenmukaiset valtakunnalliset minimivaatimukset parantavat potilas‑ ja asiakasturvallisuutta, lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä ja vahvistavat luottamusta vuokratyöhön osana sosiaali‑ ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Laatu syntyy yhteisistä pelisäännöistä ja niiden johdonmukaisesta noudattamisesta.
Hyvil julkaisee toukokuussa oppaan sijaishallinnan ja vuokratyövoiman käytöstä hyvinvoinvointialueilla. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa vuokratyöhankkeessa tehty opas sisältää ensimmäistä kertaa kansalliset vähimmäisvaatimukset ja hinnoittelumallin hyvinvointialueilla käytössä olevalle vuokratyölle.

SANNA VAURANOJA
hankejohtaja
+358 50 3066 129
sanna.vauranoja@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Ilmoittautuminen vuoden 2026 Yhdyspintaseminaariin auki
Kolmas valtakunnallinen yhdyspintaseminaari järjestetään Kuopiossa 1.12.2026. Ilmoittaudu mukaan!
-
Vastaa kyselyyn ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista hyvinvointialueilla
Johtaja tai lääkäri, vastaatko hyvinvointialueellasi ikääntyneiden sosiaali- tai terveyspalveluista? Vastaa sähköpostilla saamaasi kyselyyn sosiaali- ja terveyspalvelujen välisestä yhteistyöstä 5.8. mennessä. […]
-
Hyvinvointialueiden lääkehoitojen rahoitusvastuita ei saa lisätä kesken budjettikauden
Lainsäädännön tulkinta on osin epäselvä siinä, milloin kustannusvastuu kuuluu hyvinvointialueille ja milloin Kelalle. Hyvilin näkemyksen mukaan hyvinvointialueiden vastuita ei tule lisätä kesken budjettikauden.
-
Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä on yksi seuraavien vaalien suurista keskustelunaiheista. Ekonomistimme Arja Pesonen kertoo blogissaan, millainen olisi hyvinvointialueiden ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava rahoitus.