Hyvinvointialueiden tulee valvontalain mukaisesti rekisteröidä toimipaikkatiedot Valviran soteri-rekisteriin tammikuusta 2027 alkaen. Soteri-rekisterin käyttöönottoon liittyy useita eri haasteita. Vaadittavien toimipaikkatietojen yksityiskohtaisuus aiheuttaa hyvinvointialueille suuren hallinnollisen taakan, joka tarkoittaa käytännössä muun muassa erittäin paljon manuaalista työtä. Tämän vuoksi rekisterin käyttöönotto tulee hyvinvointialueille kalliiksi. Hyvinvointialueiden toimipaikkatietojen avaaminen yksityiskohtaisesti julkiseen rekisteriin, kaikkien nähtäville, aiheuttaa myös turvallisuuden, varautumisen ja kyberturvan näkökulmasta selkeää vaaraa ja uhkaa koko yhteiskunnalle.
”Yksityiskohtaisia tietoja on paljon ja niiden päivittäminen on työlästä. Tietojen kertatoimitus ei riitä, tietojen täytyy olla ajan tasalla kaikissa rekistereissä. Toimipaikkatietojen julkisuus aiheuttaa riskin myös yksilölle: esimerkiksi lapsen turvallisuus tulisi olla ensisijainen, ei toimipaikkatietojen julkisuus”, kertoo Marjo Orava Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä.
Hyvinvointialueet toimittavat jo nyt toimipaikkoihin liittyviä tietoja ainakin viiteen eri rekisteriin. Uudesta Soteri-rekisteristä on muodostumassa kuudes erillinen toimipaikkatietoihin liittyvä rekisteri. Samojen tietojen kerääminen useaan eri valtionhallinnon rekisteriin sekä heikentää julkisen hallinnon tehokkuutta, että on vastoin tiedonhallintalain tavoitteena olevaa tietojen hyödyntämistä ja vaihtoa eri viranomaisten välillä. Onko perusteltua vaatia hyvinvointialueilta tiedontoimitusvelvollisuutta näin moneen eri rekisteriin?
”Rekistereitä perustettaessa on unohtunut tiedonhallintalain 6 § peruslähtökohta eli yhteentoimivuus. Kerättävällä tiedolla pitää olla selkeän käyttötarkoituksen lisäksi todellista arvoa. Päällekkäiset, mutta epäyhteensopivat tiedot useissa rekistereissä eivät tue tiedonhallintalain yhteentoimivuustavoitta ja heikentävät julkisen hallinnon tehokkuutta”, toteaa selvityksen Hyvilille toteuttaneen Sotemuotoilu Oy:n sote-arkkitehti Marko Jalonen.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä haluavat muistuttaa, että tavoitteena tulisi olla tietojen yhteentoimivuus. On päästävä kustannustehokkaaseen tilanteeseen, jossa päällekkäisiä tietoja ei kerätä useaan eri rekisteriin. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä julkaisivat lokakuussa 2025 selvitystyön, jossa avataan tarkemmin mitä toimipaikkatietoja hyvinvointialueet joutuvat tällä hetkellä toimittamaan, kenelle tietoja toimitetaan, millä tavalla tietoja toimitetaan ja mihin lakeihin tiedontoimitusvelvoitteet perustuvat. Pääset tutustumaan selvitystyöhön tämän linkin kautta.
Järjestämme myös webinaarin tiistaina 4.11.2025 klo 13:00 – 13:45, jossa avataan selvitystyön tuloksia. Katso tilaisuuden ohjelma ja tule keskustelemaan aiheesta: https://www.hyvil.fi/tapahtuma/toimipaikkatietojen-raportointi-selvitystyon-julkaisutilaisuus/
-
Vuokratyöstä kohti vaikuttavampaa sijaishallintaa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa
Hyvilin viime vuonna toteuttama hyvinvointialueiden vuokratyöhön ja sijaishallintaan keskittynyt hanke on saanut jatkohankkeen, jossa katse ulottuu vuokratyötä laajemmalle. Hyvinvointialueet ovat nyt entistä vahvemmin mukana hankkeessa.
-
Vielä ei ole onnistuttu – Saako seuraava hallitus sote-tiedon aidosti hyötykäyttöön?
Suomessa on valtava määrä rakenteellista sote-asiakastietoa. Miksi emme ole kyenneet valjastamaan sote-tietoa käyttöön? Eurooppalainen terveystietoalue EHDS lupaa paljon, mutta hyvinvointialueille uudistus tietää väistämättä myös lisäkustannuksia.
-
Puoli vuotta vaaleihin – mitä luvassa hyvinvointialueille?
Mistä hyvinvointialueita koskevista asioista kevään eduskuntavaaleissa päätetään? Listasimme viisi vaaleissa nousevaa ajankohtaista kysymystä sekä kokosimme Hyvilin kannat.
-
Hyvil julkaisi koulutuksen lastensuojelulain muutoksista
Hyvinvointialueiden lastensuojelun ammattilaisille suunnattu koulutus auttaa alkuun uudistetun lastensuojelulain soveltamisessa.
-
Hyvil kannattaa aluerakenteen kehittämistä nykypohjalta
Valtiovarainministeriö esittää hyvinvointialuerakenteen kehittämiseksi kolmea vaihtoehtoa. Hyvil näkee yhteistyön vahvistamisen näistä kolmesta parhaana selvitettävänä vaihtoehtona.