Hyvinvointialueet

Olemmeko valmiita? – Kokemukseni väestönsuojelun harjoituksesta

07.09.2026

Hyvinvointialueet, pelastustoimi ja kunnat kannattelevat väestön kokonaisturvallisuutta, mutta kuinka valmis on suomalainen siviiliyhteiskunta? Pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki kertoo kokemuksistaan kolmetoista tuntia kestäneessä väestönsuojeluharjoituksessa.  

Osallistuin viidenkymmenen muun vapaaehtoisen joukossa harjoitukseen yöpymällä väestönsuojassa sekä osallistumalla Savonia-ammattikorkeakoulun ravintotuotetestaukseen sekä Pelastusopiston ja Savonian Säähäiriö-hankkeen työpajaan.

Ravintotestauksessa yöpyjille jaettiin maisteltavaksi kolme kuivaravintotuotetta. Työpajassa sen sijaan käsiteltiin Huoltovarmuuskeskuksen kehittämän Häiriöhyrrä-työkalun avulla Pohjois-Savoon käsikirjoitettua skenaariota.

Skenaariossa Pohjois-Savoa koetteli toinen perättäinen poikkeuksellisen kuuma kesä, mikä toi ongelmia ruoantuotantoon. Kuivuuden johdosta maakunnassa syttyi laaja maastopalo, joka sitoi koko hyvinvointialueen pelastustoiminnan palvelut. Eikä siinä vielä kaikki. Näiden lisäksi maakuntaan saapui voimakas saderintama, joka sai muun muassa kaupungin kadut tulvimaan poikkeuksellisen paljon ja kauan.

Savolaisen leppoisa harjoitus

Yöpyjien harjoitus alkoi 2.9.2026 klo 19. Sisäänkäynti väestönsuojaan oli opastettu selkeästi. Yöpyjien reitti oli sama, josta olen aiemmin kulkenut liikuntasaliin muun muassa katsomaan Mestaruusliigan lentopallo-otteluita.

Harjoituksen aluksi yöpyjille jaettiin kolme kuivaravintotuotetta ja opastettiin, miten tuotteita tulee testata, ja miten niistä raportoidaan.  

Iltakymmeneltä aloitettiin kaksituntinen Säähäiriö-työpaja. Harjoituksen johtaminen oli savolaisen leppoisaa. Osallistujana sain helposti ne tiedot, mitä tarvitsin. Viestintä ennen harjoitusta ja harjoituksen aikana toimi moitteettomasti. 

Väestönsuojassa sai liikkua vapaasti. Tilaa suojassa oli runsaasti liikkumiseen. Harjoitus tapahtui kokonaisuudessaan isossa liikuntasalissa, joka oli jaettu pari metriä korkeilla peitekankailla lohkoihin. Kankaiden yli näki hallin katon, yläosan ja salin kiinteän katsomon. Odottamaani ahtauden tunnetta ei tullut.

Koko halli kuvattuna sekä vihreät peitekankaat.

Alun perin yöpyjien oli tarkoitus majoittua tanssisaliin. Harjoitukseen osallistuneessa toisessa ryhmässä oli kuitenkin ennakoitua enemmän osallistujia, joten me emme mahtuneet yöpymään saliin. Liikuntasalissa jokainen yöpyjä sai nukkua yksin kolmikerroksissa vuoteessa haluamallaan tasolla: ylä- tai alapuolella ei ollut toista nukkumassa. Tanssisalissa nukuttaessa jokaiseen kerrosvuoteeseen olisi tullut kolme tai kaksi nukkujaa.  

Yöpyjillä oli käytössä hallin normaalit vesivessat. Väestönsuojan käymälä oli rakennettu erilliseen tilaan, mutta sitä yöpyjät eivät käyttäneet. Yöpyjiä opastettiin ottamaan oma vesipullo mukaan. Juomavesi oli siis omasta takaa. Puolen litran vesipullo riitti illan ja yön ajaksi. Vessoissa pesuvesi oli käytössä kuten normaalioloissa.  

Käymälät-toilets-kyltti ja suojakankaat kuvassa.

Yöpyjiä oli opastettu ottamaan omat eväät mukaan. Itse söin välipalaksi ja iltapalaksi tuotetestauksessa saadut ravintotuotteet. Harjoitukseen varatut omat eväät jäivät syömättä. 

En havainnut väestönsuojan laitteiden toiminnassa harjoitukseen vaikuttaneita poikkeamia. Esimerkiksi väestönsuojan sähkölaitteet toimivat moitteetta. Täyteen ladatun puhelimen akkua ei tarvinnut ladata kolmetoista tuntia kestäneen harjoituksen aikana, ja väestönsuojan mobiiliverkko toimi moitteetta.  

Vaikka suojassa ei ollutkaan ahdasta, uni ei tullut

Kerrossängyt eli kangasvuoteet rivissä.

Väestönsuojan lämpötila illalla ja aamulla vastasi huoneenlämpöä. Yöllä salin lämpötila sen sijaan laski – tai elimistöni verenkierto väheni – niin, että palelin varaamani nukkumaviltin alla. Suojan ilmankosteus ja ilmanlaatu olivat normaalit. 

Harjoituksen aikana ei ollut missään vaiheessa ahdasta: salissa käytössäni oli enemmän neliöitä kuin kodissani. Lainapeitteen kaltaisessa kangasvuoteessa nukkuminen ei onnistunut. En ole ennen nukkunut väestönsuojan vuodetta vastaavassa olosuhteessa. Olen tottunut nukkumaan patjalla joko kyljellään tai vatsallaan. Varasin nukkumiseen viltin, en makuualustaa, enkä tyynyä. Ilman tyynyä kyljellään nukkuminen aiheutti niskasärkyä. Myöskään vatsallaan nukkuminen ei ollut mahdollista ilman tyynyä. 

Aistiärsykkeisiin ei varauduttu

Unensaantia häiritsivät pienesti yöllä salissa kuuluneet äänet. Ääniä ei voi kuvailla meluksi, mutta kuuloaisti herkistyi harjoitusolosuhteissa, enkä ollut varannut korvatulppia varustereppuuni.  
 
Samoin yöllä salissa palaneet valot häiritsivät unen saantia. Illalla ja aamulla sali oli hyvin valaistu. Otin mukaani ohjeissa mainitun taskulampun, jota minun ei tarvinnut käyttää. Sen sijaan unimaskin tarpeeseen en ollut varautunut. Tilassa ei ollut havaittavissa hajuhaittoja. En havainnut mielialan vaihtelua sen ihmeemmin valveilla kuin vuoteessa ollessani.  

Säähäiriötyöpajassa skenaarion aikana tunsin joitakin empatian tuntemuksia. 

Turvallisen tilan harjoitus

Taidemuseon kuvia ripustettuna roikkumaan naruihin.

En tuntenut harjoituksen aikana ahdistusta. Minulla ei ollut myöskään pelon tuntemuksia. Aikaisemmilta käynneiltä tuttu liikuntasali, väljät tilat ja vähäinen ihmismäärä ylläpitivät turvallisuuden tunnetta koko harjoituksen ajan. Liikkumisen rajoittaminen ovet sulkemalla tai odottaminen eivät tuntuneet tylsiltä. Olin varannut ajanvietteeksi kirjan, jota luin, kun ei ollut muuta tekemistä.  

Harjoituksen ajaksi oli järjestetty lisäksi musisointia sekä Kuopion taidemuseon kuvataidetta henkistä kriisinkestävyyttä tukemaan. Kolmentoista tunnin aikana en kokenut niitä tarvitsevani. Harjoituksen aikana en havainnut käyttäytymisessäni muutosta normaaleihin olosuhteisiin verrattuna. Harjoitus päättyi 3.9.2026 klo 8 yhteiseen aamiaiseen. 

Hyvinvointialueet kannattelevat väestönsä resilienssiä

Kolmentoista tunnin harjoituksessa sain esimakua kriisiajan väestösuojasta, vaikka pidempikestoiset vaikutukset jäivät kokematta. Mutta: olemmeko kansakuntana valmiita kriisiin? 

Havainnot väestönsuojeluharjoituksesta osoittivat, että Suomessa on jo tehty paljon varautumisen eteen, mutta tekemistä vielä riittää.   
 
Pelastuslaitosten yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa esitämme, että siviiliyhteiskunnan resilienssin tila tulisi kartoittaa kattavasti. Harjoituksia ja yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestötoimijoiden välillä tulee jatkuvasti ylläpitää ja tarvittaessa lisätä. Työpajassa ehdotettiin myös, että nykyistä kevyempiä väestönsuojia, kuten sirpale- ja painesuojattuja tiloja, tulisi rakentaa julkisiin tiloihin esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin.  

Tärkein viestimme tulevalle hallitukselle on, että väestön varautumista tulisi vahvistaa edellyttämällä jokaista täysi-ikäistä varautumaan pitkäkestoiseen häiriötilanteeseen.

Lue lisää