Vuonna 2023 ensihoitopalveluissa kohdattiin Suomessa yhteensä 363 uhka- tai väkivaltatilannetta, mikä on kaksinkertainen määrä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärä on palannut vuosien 2018–2020 tasolle. Tiedot ilmenevät Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston keräämistä ensihoitopalvelujen uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista.
Suurin osa ilmoituksista (87 %) johtui asiakkaiden käyttäytymisestä. Uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyi yleisimmin Itä-Uudellamaalla, mutta niitä esiintyi keskimääräistä useammin muuallakin Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla. Uhka- ja väkivaltatilanteita sattui 0,06 prosentissa kaikista ensihoitotehtävistä, mikä tarkoittaa, että jokaista 1753 tehtävää kohti sattui yksi tilanne.
Väkivallan ilmenemismuodoista kielellinen tai henkinen väkivalta oli yleisin (43 %), lievää fyysistä väkivaltaa esiintyi 32 prosentissa tapauksista. Huomionarvoista on, että 76 prosentissa väkivaltatilanteista tekijä oli päihtynyt.
Ensihoitajat kohtaavat väkivaltaa useimmiten ambulanssissa (38 %) ja yksityisasunnoissa (30 %). Tilanteista suurin osa ilmoitettiin työnantajan edustajalle (77 %), poliisiin otettiin yhteyttä 15 prosentissa tapauksista.
Lisätietoja: Jukka Lehtola, ensihoitomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, 040 1471090, jukka.lehtola (ät) pelastustoimi.fi
Lyhyt yhteenveto tuloksista: Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa vuonna 2023 (video)
Tuloksista laajemmin: Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa vuonna 2023 (pdf)
-
Hyvil kouluttaa hyvinvointialueita tietosuojasta
Puhutaanko tietosuojasta? Tietosuoja on jokaisen henkilötietoja työssään käsittelevän perustaito. Hyvilin koulutus 3.6. tarjoaa perustiedot hyvinvointialueiden tietosuojasta.
-
Digipalvelut kuuluvat kaikille – hyvinvointialueiden huolehdittava saavutettavuudesta
Digitaalisten sote‑palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys ovat edellytyksiä yhdenvertaisille palveluille. Digipalvelut tulee suunnitella ja kehittää koko väestölle.
-
Vuokratyön laatu ja potilasturvallisuus rakentuvat yhteisille pelisäännöille
Vuokratyö ei ole laadullisesti neutraali ratkaisu oman tuotannon resursointiin, kirjoittaa hankejohtaja Sanna Vauranoja blogissaan.
-
Hyvil edellyttää hyvinvointialueita koskevan tiedonkeruun keventämistä
Lausunnolla olevassa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa hyvinvointialueiden vähimmäistiedoista ehdotetaan muutoksia tiedonkeruumalliin.
-
Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon
Päättynyt kehysriihi toi uusia asiakasmaksukorotuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat huolissaan valtion ylioptimistisista asiakasmaksukorotuksista, joissa korotusten vaikutukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset toistuvasti yliarvioidaan.