Hyvinvointialueet ovat ylittämässä talousarviossa asetetut tavoitteet. Alueiden voimakas eriytyminen kuitenkin jatkuu, kertoo Hyvilin kesäkuulle ulottuvien tietojen pohjalta laadittu talouden tilannekuva.
Hyvinvointialueiden talous on kokonaisuudessaan kehittynyt ennakoitua paremmin ja menokehitys on pysynyt maltillisena. Alueiden yhteenlaskettu ennuste on ylittämässä alkuperäisen talousarvion noin 70 miljoonaa euroa.
Toimintakulujen ennakoidaan kasvavan vain 2,7 prosenttia, vaikka kulukehityksen vuoksi varsinainen kustannuspaine on lähes 4 prosenttia.
Suotuisan talouskehityksen myötä alueiden kattamaton alijäämä vähenee lähes viidenneksellä, ja sitä ennakoidaan vuoden lopussa olevan yhteensä 1,5 miljardia.
”Alueiden ponnistelut tuottavat tulosta, mutta urakkaa on vielä jäljellä. Hyvinvointialueet ovat tehneet merkittäviä erilaisia toimia kustannuskehityksen hillitsemiseksi”, toteaa Hyvilin ekonomisti Arja Pesonen.
Alueiden väliset erot kasvavat edelleen
Hyvästä suunnasta ja menokurista huolimatta erot alueiden välillä ovat merkittäviä. Alueille, joiden taseen alijäämät ovat suuria, ja jotka ovat erilaisten arviointitoimien piirissä, ajoittuu muita enemmän sopeutustoimien vaikutuksia kuluvana vuonna.
Ennusteen mukaan viidellä alueella ei ole enää vuodenvaihteessa katettavia alijäämiä. Vuoden lopussa ennakkoarvion mukaan seitsemällä hyvinvointialueella alijäämiä on kattamatta yli 10 prosenttia suhteessa kuluvan vuoden valtionrahoitukseen. Kaksi aluetta ennakoi taloutensa painuvan kuluvanakin vuonna alijäämäiseksi, vaikka kehitys niilläkin on talousarviota parempaa. Hyvinvointialueet voivat hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen elokuun loppuun asti.
Valtiovarainministeriö käynnisti kesäkuussa kolmen alueen arviointimenettelyn. Käynnissä on myös kaksi ennakollisen talouden ohjauksen menettelyä.
Hyvinvointialueiden talouden puolivuotisennuste 2026
- Tulos
Vuoden 2026 tilikauden ennustetaan olevan noin 600 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2025 ylijäämää kertyi 725 miljoonaa euroa. - Kertynyt alijäämä
Kattamaton alijäämä on pienentymässä noin 370 miljoonaa euroa. Sen ennustetaan olevan vuoden lopussa 1,5 miljardia euroa. - Hyvinvointialueiden toimintakulut
Toimintakulut ovat kasvamassa edellisvuoteen verrattuna 2,7 prosenttia. Luku on hieman edellisvuotta korkeampi. - Kustannuskehitys
Alueiden nettokustannusten arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,2 prosenttia, kun viime vuonna muutos oli poikkeuksellisen alhainen, 1,3 prosenttia. Nettokustannusten suurempaan kasvuun vaikuttavat toimintakulujen lisäksi ulkoisten toimintatuottojen niukka kehitys sekä kasvavat poistot ja rahoituskulut.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet etenevät
- Vuodesta 2023 vuoteen 2026 alueiden toimintakulujen ennakoidaan kasvavan 7,8 prosenttia. Tehtyjen sopeutustoimien määrä on merkittävä, sillä kustannuspaine samalla aikavälillä on ollut lähes 12 prosenttia ja väestön palvelutarpeet ovat kasvaneet.
- Alueelliset erot ja olosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Vuodesta 2023 vuoteen 2026 kolmentoista hyvinvointialueen asukasmäärä vähenee ja väestön kasvu keskittyy. Nettokustannusten muutos vaihtelee 2,4 prosentista 16,5 prosenttiin ja valtionrahoituksen kasvu vaihtelee 10,7 prosentista 26,9 prosenttiin.
Lisätietoja
ARJA PESONEN
ekonomisti
Hyvil
puh. 050 409 0755
arja.pesonen@hyvil.fi