Mistä hyvinvointialueita koskevista asioista kevään eduskuntavaaleissa päätetään? Listasimme viisi vaaleissa nousevaa ajankohtaista kysymystä sekä kokosimme yhteen Hyvilin kannat.
1. Kosketaanko hyvinvointialueiden määrään?
Alueiden eriytymiskehitys jatkuu, kun taloudellinen kantokyky ja väestöpohja toisilla hyvinvointialueilla vahvistuvat ja toisilla heikkenevät. Tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa otetaan kantaa siihen, pitäisikö alueiden määrää karsia.
Hyvil ei kannata aluerakenteen purkamista, vaan palvelujen kehittämistä nykyisessä rakenteessa. Hyvinvointialueiden nettokustannuskasvu on juuri nyt 2000-luvun alhaisimmalla tasolla, ja näkemyksemme mukaan yhdistäminen katkaisisi myönteisen kehityksen.
- Kannanotto: Hyvil kannattaa aluerakenteen kehittämistä nykypohjalta
- Blogi: Rakenteiden pyöritys ei tuo lisää rahaa hyvinvointialueille eikä muuta harva-alueita kaupungeiksi
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 1: On palvelujen uudistamisen ja tuottavuuden parantamisen aika
2. Uudistuuko hyvinvointialueiden rahoitusmalli?
Eduskunta päättää, miten valtion noin 27 miljardin euron sote-budjetti kohdennetaan alueille. Johtopäätöksiä nykyisen rahoitusmallin kehittämisestä odotetaan valtiovarainministeriön selvityksestä vuoden loppuun mennessä.
Hyvilin mielestä rahoitusmallia tulee kehittää ennustettavaan, kannustavaan ja läpinäkyvään suuntaan sekä hyvinvointialueiden että valtiontalouden kannalta.
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 1: Hyvil – 4. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin on oltava ennustettava, kannustava ja läpinäkyvä
- Blogi: Hyvil – Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava
- Uutinen: Hyvil – Hyvinvointialueiden ennakoitu ylijäämä 600 miljoonaa euroa
3. Miten käy lähipalvelujen?
Tuleva eduskunta ja hallitus linjaavat, kuinka laajasti erikoissairaanhoitoa ja päivystyksiä pitäisi Suomessa keskittää.
Hyvilin mielestä usein tarvittavat palvelut tulee turvata lähellä ja saavutettavina sekä varmistaa asiakkaiden riittävän varhainen pääsy hoidon ja palveluiden piiriin. Alueilta edellytetään kykyä suunnata resurssit vaikuttavimpiin palveluihin.
Erikoissairaanhoidon työnjakoa tulee parantaa ja selvittää mahdollisuus keskittää joidenkin palvelujen järjestämisvastuu pienemmälle määrälle hyvinvointialueita.
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 3: Vähempi raha on kohdennettava kaikkein tärkeimpään ja vaikuttavimpaan
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 7: Teknologia ja tekoäly edistävät palveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 2: Tarvitaan mahdollistavaa lainsäädäntöä ja norminpurkua
4. Yhden, kahden vai useamman tuottajan sote?
Vaaleissa päätetään myös siitä, kuinka vahvasti sote-palveluissa hyödynnetään yksityisiä yrityksiä ja kolmatta sektoria.
Hyvilin mielestä hyvinvointialueiden välinen yhteistyö tulee mahdollistaa monipuolisilla yhteistoimintamalleilla ja -rakenteilla.
Hyvinvointialueen tulee itsehallintonsa puitteissa päättää, kuinka suuren osan palveluista se tuottaa itse ja kuinka suuren osan ostaa yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Ostopalvelujen esteitä tulee purkaa ja toisaalta ulkoistamiseen pakottavia rakenteita ei tule luoda.
- Hyvilin hallitusohjelmatavoite 8: Yhteistyön kannusteita pitää vahvistaa ja esteitä poistaa
5. Korotetaanko asiakasmaksuja?
Istuvan hallituksen linjaamilla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksilla tavoitellaan hyvinvointialueiden maksutulojen kasvattamista, jotka on tarkoitus leikata hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Suomalaiset asiakasmaksut, erityisesti terveydenhuollossa, ovat jo nyt Euroopan korkeimpien joukossa.
Hyvil ei kannata asiakasmaksujen korotuksia.
Korotusten perusteella hyvinvointialueiden valtion rahoitusta leikataan etupainotteisesti, vaikka todellisuudessa alueiden talous jää miinukselle. Jos uusi hallitus toteuttaa korotukset, on riski, että yhä useampi jättää hakeutumatta ajoissa hoitoon taloudellisten syiden vuoksi.
- Hyvilin viesti budjettiriiheen: Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksista on luovuttava
- H23-verkoston ja Hyvilin kannanotto: Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon