Hyvilin näkemyksen mukaan eduskunnassa käsiteltävänä olevat ehdotukset terveydenhuoltolain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ovat sosiaalihuollon ammattihenkilölain osalta lyhytnäköisiä ja ongelmallisia.
Eduskunnan käsittelyssä olevan sosiaalihuollon ammattihenkilöitä koskevan lakiehdotuksen 12. pykälässä säädetään oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä, eli sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien sijaisten kelpoisuuksissa.
Annetun esityksen (HE 274/2026) tavoitteena on ”edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua, yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä sekä lisätä ammattilaisten työnjaon joustavuutta sekä mahdollisuuksia keskittyä koulutustaan ja osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin”.
Lakiesitys tiukentaa sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuutta
Hyvilin mielestä lakiesityksen sisältö on vaikutuksiltaan päinvastainen.
Tällä hetkellä sosiaalityöntekijän sijaiseksi on kelpoinen yliopistossa kirjoilla oleva, sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä niihin liittyvän harjoittelun suorittanut sosiaalityön pääaineopiskelija. Lisäksi sijaiskelpoisuus on henkilöillä, joilla on soveltuva korkeakoulututkinto, suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelu tai riittävä työkokemus ja ammattitaito.
Käytännössä sosiaalityöntekijöiden sijaisina on toiminut merkittävä määrä sosionomeja, jotka ovat suorittaneet vaadittavat sosiaalityön opinnot avoimessa yliopistossa.
Nyt eduskunnassa oleva hallituksen esitys rajaisi sijaiskelpoisuuden vain yliopistossa kirjoilla oleviin sosiaalityön pääaineopiskelijoihin.
Pitkäaikainen pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä on tällä hetkellä helpottunut hyvinvointialueiden ja järjestöjen muutosneuvottelujen sekä virkojen lakkauttamisen seurauksena. Sosiaalihuollon ammattilaisia on eläköitymässä runsain mitoin kuitenkin jo lähitulevaisuudessa, ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus voi vaihdella nopeastikin.
Myös sosionomien sijaisille tiukennuksia
Myös sosionomien sijaisten kelpoisuutta on tiukennettu niin, että sijaisena voi toimia sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja jolla on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.
Säännöskohtaiset perustelut pykälätekstiä ankarammat
Säännöskohtaisissa perusteluissa esitetään, että vaikka opiskelijalla olisi oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä, hän ei voisi toimia sellaisissa tehtävissä, jotka ovat lainsäädännössä, käytännössä sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulaissa, rajattu vain laillistetun ammattihenkilön tehtäviksi. Tämän seurauksena kaikkia sosiaalityöntekijän tehtäviä voisi sijaisena hoitaa vain pätevä sosiaalityöntekijä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tilapäisen sosiaalityöntekijän sijainen on voinut tehtävissään tehdä kaikkea muuta sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvaa, paitsi kiireellisiä tahdonvastaisia toimia.
Hyvil näkee merkittäviä riskejä siinä, että pykäläteksti ja säännöskohtaiset perustelut poikkeavat nyt toisistaan. Ammattihenkilölain tulkintoja on vuosien mittaan haettu säännöskohtaisten perustelujen kautta, joten niillä on merkitystä.
Lisätietoja
JAANA VIEMERÖ
erityisasiantuntija
050 359 2023
etunimi.sukunimi@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Sosiaalihuollon sijaisten kelpoisuusvaatimusten kiristäminen on lyhytnäköistä politiikkaa
Eduskunnassa käsiteltävänä olevat ehdotukset terveydenhuoltolain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ovat sosiaalihuollon ammattihenkilölain osalta lyhytnäköisiä ja ongelmallisia.
-
Peruspalvelut on turvattava lähellä – mutta myös erikoissairaanhoidon työnjakoon on uskallettava tarttua
Minna Korkiakoski-Västi kommentoi Helsingin Sanomissa 3.11. julkaistua haastatteluaan.
-
THL:n esitys rahoitusmallin uudistuksesta oikeansuuntainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 29.10. esityksensä hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta. Esityksen mukaan rahoitusmallia on uudistettava tulevalla vaalikaudella. Jotta hyvinvointialueet voisivat onnistua tehtävässään, on mallin oltava ennakoiva, kannustava ja läpinäkyvä.
-
Vuokratyöstä kohti vaikuttavampaa sijaishallintaa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa
Hyvilin viime vuonna toteuttama hyvinvointialueiden vuokratyöhön ja sijaishallintaan keskittynyt hanke on saanut jatkohankkeen, jossa katse ulottuu vuokratyötä laajemmalle. Hyvinvointialueet ovat nyt entistä vahvemmin mukana hankkeessa.
-
Vielä ei ole onnistuttu – Saako seuraava hallitus sote-tiedon aidosti hyötykäyttöön?
Suomessa on valtava määrä rakenteellista sote-asiakastietoa. Miksi emme ole kyenneet valjastamaan sote-tietoa käyttöön? Eurooppalainen terveystietoalue EHDS lupaa paljon, mutta hyvinvointialueille uudistus tietää väistämättä myös lisäkustannuksia.