Terveydenhuoltolain (68 §) mukaan laitoshoidon aikana potilaalle annettavat lääkkeet kuuluvat hoitoa antavan yksikön vastuulle. Myös julkisen terveydenhuollon avohoidossa annettavat lääkkeet kuuluvat toimintayksikön vastuulle, kun lääkkeen antaa lääkäri tai hammaslääkäri tai lääke annetaan heidän valvonnassaan.
Tällä hetkellä lainsäädännön tulkinta on osin epäselvää sen osalta, milloin lääkkeiden kustannusvastuu kuuluu hyvinvointialueille ja milloin lääke on Kelan korvattava.
Hyvilin näkemys on, että:
- lääkehoitojen järjestämis- ja kustannusvastuun linjausten tulee olla valtakunnallisia. Lain yhtenäinen tulkinta selkeyttää vastuita ja takaa potilaiden yhdenvertaisen aseman.
- tulee selkiyttää, milloin lääkekustannukset kuuluvat hyvinvointialueille ja milloin sairausvakuutukselle.
- jos hyvinvointialueille annetaan kesken budjettikauden uusia tehtäviä tai kustannusvastuita, ne täytyy korvata täysimääräisesti.
- muutoksille tarvitaan riittävä siirtymäaika.
Hyvil toimitti kantansa sosiaali- ja terveysministeriölle 25.6.2026.
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat valtaavat Messukeskuksen
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa 15.–16.9.2027 Messukeskuksessa. Perinteikäs Kuntamarkkinat saa rinnalleen entistä vahvemmin hyvinvointialueet, mikä näkyy uudessa nimessä – Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat.
-
Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset yli kaksinkertaistuneet 15 vuodessa
Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
-
Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
Järjestelmissämme jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä määrätietoisesti, kirjoittavat Kelan Kirsi Varhila ja Hyvilin Minna Korkiakoski-Västi.
-
Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma, jonka nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta ja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Hyvil […]
-
Olemmeko valmiita? – Kokemukseni väestönsuojelun harjoituksesta
Hyvinvointialueet, pelastustoimi ja kunnat kannattelevat kokonaisturvallisuutta, mutta onko siviiliyhteiskunta valmis? Pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki kirjoittaa.