Kokoonpanoltaan uudistettu Hankinta-Suomi-ohjelma ratkoo julkisten hankintojen ongelmia ja selvittää, miten tehostaa julkisten talouden kestävyyttä hankinnoilla. Julkinen sektori käyttää hankintoihin vuosittain lähes 50 miljardia euroa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä julkisia hankintoja tehostamalla. Hankinta-Suomi-ohjelma tarttuu julkisissa hankinnoissa tunnistettuihin haasteisiin valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyössä.
Säästöjä voidaan hakea rakentamalla vahvempaa kumppanuutta ostajien ja myyjien välille sekä lisäämällä osaamista julkisista hankinnoista. Ohjelman uudet elinkeinoelämän kumppanuudet syventävät vuoropuhelua julkisten palvelujen ostajien ja tarjoajien välillä.
Tavoitteena houkuttelevammat, tietoperusteisemmat, kustannustehokkaammat ja kestävämmät julkiset hankinnat
–Uudella ohjelmakaudella vakiinnutetaan tuloksellinen julkisten hankintojen kehittämistyö ja tehdään uudistuksia, joilla edistetään julkisten hankintojen kustannustehokkuutta, innovatiivisuutta, vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuuden kasvua hallitusohjelman ja kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden mukaisesti, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Tulevina vuosina julkisten hankintojen kehittämisessä keskitytään siis
• tarjousten määrän kasvattamiseen
• hankintatiedon parempaan hyödyntämiseen
• hankintojen kustannustehokkuuden vahvistamiseen.
Jatkossa on tärkeää lisätä erityisesti yritysten ja järjestöjen kiinnostusta julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia kohtaan.
Hankinta-Suomi on jo käynnistänyt hallitusohjelman tavoitteita edistäviä toimia
Valtiovarainministeriö on aloittanut selvitystyön julkisten organisaatioiden ostolaskutietojen ja muiden julkisia hankintoja koskevan tietojen keräämiseksi ja julkaisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty vaikutusten arviointi hallitusohjelman mukaisten lainsäädäntömuutosten toteuttamiseksi.
Lisätietoja:
• Juristi Annika Korpela, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, annika.korpela(at)hyvil.fi, p. 09 771 2094
• Johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs, Suomen Kuntaliitto, eeva-riitta.hognas(at)kuntaliitto.fi, p. 09 771 2189
• Ohjelmajohtaja, finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, valtiovarainministeriö, tarja.sinivuori-boldt(at)gov.fi, p. 02955 30433
• Johtava asiantuntija Annaliisa Oksanen, Elinkeinoelämän keskusliitto, annaliisa.oksanen(at)ek.fi, p. 050 343 1821
• Elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannes Torppa, Suomen Yrittäjät, hannes.torppa(at)yrittajat.fi, p. 050 584 9931
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Miltä syksyn lakimuutokset näyttävät hyvinvointialueiden näkökulmasta?
Hallituskausi kääntyy loppusuoralleen ja viimeiset tähän hallitusohjelmaan perustuvat lainsäädäntöhankkeet ovat menossa syksyn aikana eduskuntaan. Petteri Orpon hallitus hyväksyi kuun alussa lainsäädäntösuunnitelman syysistuntokaudelle 2026.
-
Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat valtaavat Messukeskuksen
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa 15.–16.9.2027 Messukeskuksessa. Perinteikäs Kuntamarkkinat saa rinnalleen entistä vahvemmin hyvinvointialueet, mikä näkyy uudessa nimessä – Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat.
-
Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset yli kaksinkertaistuneet 15 vuodessa
Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
-
Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
Järjestelmissämme jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä määrätietoisesti, kirjoittavat Kelan Kirsi Varhila ja Hyvilin Minna Korkiakoski-Västi.
-
Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma, jonka nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta ja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Hyvil […]