Lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä mahdollistettaisiin myös henkilölle, joka on suorittanut soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun tai jolla on soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito. Esityksen tavoitteena on sosiaalihuollon henkilöstön saatavuuden ja sosiaalihuollon palveluiden, kuten lastensuojelun, riittävyyden varmistaminen. Laki tulisi voimaan 1.1.2025.
Hyvil toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:
- lakiesitys on tervetullut ja lisää olennaisesti tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin käytettävissä olevien henkilöiden määrää. Hyvinvointialueet kärsivät henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden ja tilapäisesti sosiaalityöntekijöiden ammatissa työskentelevien henkilöiden saatavuus on ollut jo pitkään iso ongelma. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 1.7.2024 ratkaisu sosiaalityöntekijän sijaispätevyyden tulkinnasta (EOAK/5991/2023) on pitkälti samansisältöinen kuin luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle.
- lausuntoluonnoksen esitys käytännössä nostaa tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien henkilöiden keskimääräistä koulutustasoa. Nyt voimassa olevan lain mukaan sosiaalityöntekijän tilapäisissä tehtävissä toimivalta henkilöltä edellytetään, että hän on sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Jatkossa osalla sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisissä työskentelevistä henkilöistä tulee olla suoritettujen sosiaalityön perus- ja aineopintojen sekä käytännön harjoittelun tai riittävän käytännön kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi myös soveltuva sosiaalialan korkeakoulututkinto.
- vuoden määräaikaa tulisi tulkita siten, että tilapäinen sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitava henkilö voidaan ottaa tehtävään vuodeksi kerrallaan. Näin voitaisiin paremmin keskittyä asiakassuhteiden jatkuvuuteen.
- tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan henkilön tuki, ohjaus ja valvonta kuuluisi yksittäisen laillistetun sosiaalityöntekijän sijaan hyvinvointialueen tehtäviin.
EOAK/5991/2023 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu
Lisätietoja:
SAMI UOTINEN
johtava juristi
+358 9 771 2623, +358 50 341 3349
sami.uotinen@hyvil.fi
Vastuualueet:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiasiat
JAANA VIEMERÖ
erityisasiantuntija
+358 9 771 2303, +358 50 359 2023
jaana.viemero@hyvil.fi
Vastuualueet:
- Kehitysvammahuolto
- Vammaispalvelut
- Sosiaalihuollon kelpoisuudet
- Sosiaalihuollon kansainvälinen yhteistyö
- Verkostoituvat vammaispalvelut -kehittämisverkosto
- Vammaispalvelujen asiantuntijaryhmä -verkosto
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat valtaavat Messukeskuksen
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa 15.–16.9.2027 Messukeskuksessa. Perinteikäs Kuntamarkkinat saa rinnalleen entistä vahvemmin hyvinvointialueet, mikä näkyy uudessa nimessä – Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat.
-
Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset yli kaksinkertaistuneet 15 vuodessa
Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
-
Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
Järjestelmissämme jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä määrätietoisesti, kirjoittavat Kelan Kirsi Varhila ja Hyvilin Minna Korkiakoski-Västi.
-
Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma, jonka nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta ja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Hyvil […]
-
Olemmeko valmiita? – Kokemukseni väestönsuojelun harjoituksesta
Hyvinvointialueet, pelastustoimi ja kunnat kannattelevat kokonaisturvallisuutta, mutta onko siviiliyhteiskunta valmis? Pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki kirjoittaa.