Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
Vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana, lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet viidessätoista vuodessa: vuonna 2025 ne olivat noin 1,194 miljardia euroa.
Koko maassa sijoitusten euromääräiset nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohti nousivat vuoden 2011 noin 571 eurosta vuoden 2025 noin 1 189 euroon.
”Tällainen kustannuskehitys ei ole kestävää lastensuojelussa, eikä missään muissakaan palvelumuodoissa. Palveluja on välttämätöntä uudistaa, mutta sen tulee tapahtua lapsen etu edellä. Hyvinvointialueet tarvitsevat myös työkaluja selvitäkseen uudistamistyöstään”, sanoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Hyvilistä.
Hyvilissä kehitetyssä PARAKUS-skenaariomallissa tarkastellaan lastensuojelun sijoitusten nettokustannuksia ja palvelurakennetta. Mallilla voidaan arvioida, miten sijoitusvuorokausien määrä, palvelurakenne, vuorokausikustannukset ja väestökehitys vaikuttavat tulevaan kustannusuraan.
Sijaisperhehoito yleistyi, mutta laitoshoito ei vähentynyt
Sijaisperhehoidon sijoitusvuorokaudet ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Laitosvuorokausien määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2025.
Ammatillisen perhehoidon sijoitusvuorokaudet ovat vähentyneet vuodesta 2011 vuoteen 2025 noin 40 prosenttia.
”Laitoshoidon kustannukset ovat kasvaneet jyrkästi. Harmillista on, että sijaisperhehoidon osuus sijoitusvuorokausista kääntyi laskuun 2020, eikä lisääntynyt sijaisperhehoito ole vähentänyt laitoshoidon vuorokausia”, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Joillakin hyvinvointialueilla nettokustannukset kaksin- tai kolminkertaistuneet
Esimerkiksi laitoshoitovuorokauden keskimääräiset nettokustannukset hyvinvointialueilla vaihtelivat vuonna 2025 319 eurosta aina 619 euroon.
Kustannusten kasvu on ollut nopeaa myös viime vuosina.
”Nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohti kasvoivat 36 prosenttia eli 315 euroa neljässä vuodessa vuodesta 2021 vuoteen 2025. Näin voimakas kasvu vaikuttaa huolestuttavalta. Positiivista on, että nettokustannusten kasvu alle 18-vuotiasta kohden hidastui vuosien 2024–25 välillä”, kertoo talousasiantuntija Johanna Kunnari.
”Jos laitoshoidon osuutta onnistutaan vähentämään hiemankin ja perhehoidon osuutta vahvistamaan hallitusti, kokonaiskustannusten kasvu voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin nopeamman kustannuskasvun skenaariossa”, toteavat Kunnari ja Puustinen-Korhonen.
PARAKUS-mallissa hyödynnetään THL:n hyvinvointialueilta keräämiä lastensuojelua koskevia tietoja, Valtiokonttorin kustannustietoja sekä Tilastokeskuksen väestötietoja ja -ennusteita. Lastensuojelun kustannuskehitys ja PARAKUS ovat esillä Kuntamarkkinoilla to 17.9.2026 kello 12.00–12.45 (A 3.25).
Lisätietoja
JOHANNA KUNNARI
talousasiantuntija
Hyvil
puh. 040 128 1359
johanna.kunnari@hyvil.fi
AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija
+358 50 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset yli kaksinkertaistuneet 15 vuodessa
Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
-
Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
Järjestelmissämme jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä määrätietoisesti, kirjoittavat Kelan Kirsi Varhila ja Hyvilin Minna Korkiakoski-Västi.
-
Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma, jonka nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta ja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Hyvil […]
-
Olemmeko valmiita? – Kokemukseni väestönsuojelun harjoituksesta
Hyvinvointialueet, pelastustoimi ja kunnat kannattelevat kokonaisturvallisuutta, mutta onko siviiliyhteiskunta valmis? Pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki kirjoittaa.
-
Tervetuloa seuraamaan ohjelmaamme Kuntamarkkinoille
Hyvil on mukana Kuntamarkkinoilla 16.–17.9. Hyvilillä on yhdeksän puheenvuoroa, joiden lisäksi järjestämme puoluepaneelin, jossa kahdeksan puoluesihteeriä haastetaan hallitusohjelmatavoitteidemme äärelle.
Tervetuloa mukaan!