Istuvan hallituksen linjaamilla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksilla tavoitellaan hyvinvointialueiden maksutulojen kasvattamista, jotka on tarkoitus leikata hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on huolissaan asiakasmaksujen eriarvoistavasta vaikutuksesta. Mikäli hallitus toteuttaa korotukset, on riski, että yhä useampi jättää hakeutumatta ajoissa hoitoon taloudellisten syiden vuoksi. Peräkkäisten asiakasmaksujen korotukset sekä asiakkaan muuhun sosiaaliturvaan tehtyjen heikennysten yhteisvaikutukset on selvitettävä ennen muutoksia.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Erityisesti pienituloisille ja paljon palveluja tarvitseville asiakkaille asiakasmaksut voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista kuormitusta ja muodostua hoitoon hakeutumisen esteeksi.
Väestön maksuvaikeuksien vuoksi yhä useampi asiakasmaksu siirtyy perintään. Hyvinvointialueille syntyy luottotappioita. Asiakasmaksujen korotuksen perusteella hyvinvointialueiden valtion rahoitusta leikataan etukäteen, mutta todellisuudessa alueiden talous jää miinukselle.
Sosiaaliturvan heikennykset siirtävät painetta hyvinvointialueiden palveluihin
Hyvil huomauttaa, että samanaikaisesti asiakasmaksuihin ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset osuvat kaikista heikoimmassa oleviin ja siirtävät painetta hyvinvointipalveluihin. Viimekätinen vastuu väestön kriittisimmistä palveluista jää hyvinvointialueille ilman, että niillä on siihen rahoitusta.
Uudistukset eivät toteudu ilman panostuksia
Hyvil haluaa kiinnittää budjettiriihen huomion kahden lakimuutoksen rahoituspohjaan ja kustannusvaikutuksiin.
Kesäkuussa hyväksytyn hankintalain myötä hyvinvointialueet joutuvat käynnistämään laajan uudistuksen lääkinnällisten ja hallinnollisten tukipalveluiden uudelleen organisoinnissa. Muutostarpeiden määrä ja kustannusten kasvu vaihtelee alueittain. Myöskään parasta aikaa käsittelyssä olevan teknologian laajempaa hyödyntämistä koskevan lakipaketin edellyttämiin investointeihin ei ole varattu rahoitusta.
Hyvil korostaa, että ilman riittävää rahoitusta, investointimahdollisuutta ja realistisia vaikutusarvioita hyvinvointialueet eivät voi toteuttaa hallituksen nyt kaavailemia uudistuksia, eikä niistä saada tavoiteltuja valtiontalouden säästöjä.
Kansikuva: Säätytalo, Valtioneuvoston kuvapankki
Lisätietoja
MINNA KORKIAKOSKI-VÄSTI
toimitusjohtaja
+358 50 325 5600
etunimi.sukunimi@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Hyvilin viesti budjettiriiheen: Asiakasmaksujen korotuksista luovuttava
Istuvan hallituksen linjaamilla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksilla tavoitellaan hyvinvointialueiden maksutulojen kasvattamista, jotka on tarkoitus leikata hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
-
Etsimme kahta asiantuntijaa: sote-analytiikka ja talous sekä henkilöstön sijaishallinta
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama valtakunnallinen hanke keskittyy hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sijaishallintaan, henkilöstösaatavuuteen ja tiedolla johtamiseen. Nyt hankkeeseen tarvitaan lisäkäsiä ja haussa on […]
-
Kokenut kehittäjä johtamaan vuokratyön jatkohanketta
Hyvilissä hanke-ja ohjelmajohtajana aloittanut
Virve Jokiranta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon vuokratyöhankkeen toisen vaiheen johtamisesta. -
Tervetuloa innostumaan saavutettavista ja käytettävistä digipalveluista
Tule mukaan 15.9. webinaariin kuulemaan, miten digitaalista saavutettavuutta hyvinvointialueilla voidaan parantaa.
-
Hyvinvointialueiden ennakoitu ylijäämä 600 miljoonaa euroa
Hyvinvointialueet ovat ylittämässä talousarviossa asetetut tavoitteet. Alueiden voimakas eriytyminen kuitenkin jatkuu, kertoo Hyvilin kesäkuulle ulottuvien tietojen pohjalta laadittu talouden tilannekuva.