Terve, turvallinen ja hyvinvoiva Suomi
Vuonna 2023 toteutettu Suomen hyvinvointialueuudistus on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Missään muualla ei ole yhdellä kertaa koottu koko väestön keskeiset hyvinvointipalvelut uusille itsehallinnollisille alueille, yhdistetty sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut saman järjestäjän alle ja samalla uudistettu rahoitus ja valtion ohjaus.
Nyt kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen näemme, kuinka uudistus saavuttaa tavoitteitaan niin arjen palveluina kuin väestötasolla. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet erityisesti erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyssä, digipalveluiden kehittämisessä ja kustannusten karsinnassa. Seuraavalla hallituskaudella on keskityttävä palvelujen uudistamiseen, perusterveydenhuollon hoitoonpääsyyn ja väestön luottamuksen vahvistamiseen.
Vakaa rahoitusmalli, selkeä valtion ohjaus ja aito alueellinen päätösvalta ovat edellytyksiä sille, että hyvinvointialueet voivat kantaa vastuunsa. On tärkeää kohdentaa resurssit sinne, missä ne tuottavat eniten hyvinvointia ja ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat myös osa jokaisen arjen turvaa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Palvelujärjestelmä, joka toimii normaalitilanteessa ihmisen tarpeista käsin, toimii myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Seuraavan hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että hyvinvointialueilla on työrauha kehittää ja mahdollisuus tarjota palveluja, jotka ovat oikea-aikaisia, sujuvia ja ihmisen elämäntilanteen huomioivia myös 2030-luvulla. Tästä lähtökohdasta hyvinvointialuejohtajien verkosto H23:n ja Hyvilin hallitusohjelmatavoitteet linjaavat, miten tavoitteet saavutetaan.
On palvelujen uudistamisen ja tuottavuuden parantamisen aika.
Tavoitteemme seuraavalle hallitukselle ovat
1. On palvelujen uudistamisen ja tuottavuuden kasvun aika

1. On palvelujen uudistamisen ja tuottavuuden parantamisen aika

2. Tarvitaan mahdollistavaa lainsäädäntöä ja norminpurkua


3. Vähempi raha on kohdennettava kaikkein tärkeimpään ja vaikuttavimpaan
4. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin on oltava ennustettava, kannustava ja läpinäkyvä


5. Hyvinvointialueiden valtion ohjauksen on oltava koordinoitua ja perustuttava strategisiin tavoitteisiin
6. Hyvinvointialueet rakentavat Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta

