Hyvil ja Kuntaliitto ovat kartoittaneet perhekeskustoiminnan sekä sivistys- ja sote-palvelujen yhteistyöryhmien tilannetta alueilla. Tilannekatsauksen mukaan perhekeskusmalli on käytössä lähes kaikilla alueilla, mutta toiminnassa on suurta vaihtelua alueittain.
Perhekeskus on palveluverkosto, joka tarjoaa varhaista tukea sekä vastaa lasten, nuorten ja perheiden erilaisiin hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Hyvilin ja Kuntaliiton tilannekatsauksen tavoitteena oli selvittää perhekeskusten kehittämistilannetta, sivistys- ja sote-palvelujen yhteistyöryhmien tilannetta sekä opiskeluhuollon alueellisen yhteistyöryhmän kokoonpanoja alueilla. Katsaukseen haastateltiin hyvinvointialueen edustajia kaikilta hyvinvointialueilta.
Perhekeskustoiminnan käytännöt vaihtelevat alueittain
Perhekeskustoimintaa on kehitetty pitkään ja tällä hetkellä perhekeskusmalli on käytössä lähes kaikilla alueilla. Alueilla, joilla perhekeskusta ei ollut, oli tavoitteena käynnistää tai konseptoida toiminta uudelleen.
Toiminta vaihtelee alueittain. Sivistystoimen edustajia on mukana kartoituksen mukaan kaikkien hyvinvointialueiden työryhmissä. Vajaalla puolella hyvinvointialueista toteutetaan työparitoimintaa sivistyspalvelujen tai varhaiskasvatuksen edustajien kanssa. Perhekeskuksissa on kartoituksen mukaan pääsääntöisesti kolmetasoinen johtamisrakenne: hyvinvointialuetasoinen strategisen johtamisen ryhmä, alueelliset koordinaatioryhmät ja kuntakohtaiset perhekeskustiimit.
Tarve laaja-alaiselle yhteistyöryhmälle on tunnistettu
Tarve alueelliselle laaja-alaiselle sivistys- ja sote-palvelujen yhteistyöryhmälle on alueilla tunnistettu ja noin puolella alueista ryhmä on toiminnassa tai se on suunnitteilla. Noin puolella alueista oli toiminnassa perhekeskusta tai opiskeluhuoltoa laajempi sisote-yhteistyöryhmä tai sellainen oli suunnitteilla. Ryhmän mandaatti voi perustua kuntien ja hyvinvointialueiden väliseen puitesopimukseen tai vastaavaan tai ryhmän työskentely perustuu aikaisemman yhteystyön, kuten maakunnallisen LAPE-työn pohjalle.
Muualla verkossa:
Lisätietoja:
AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija, Hyvil
050 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi
IRMELI MYLLYMÄKI
Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
046 921 443
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
LIISA JURMU
projektipäällikkö, Kuntaliitto
050 479 6835
liisa.jurmu@kuntaliitto.fi
-
HVA-tapaamiset ja markkinakartoitukset käyntiin vuokratyöhankkeessa
Vuokratyöhankkeen keskipisteessä on hyvinvointialueiden sijaishallinnan ratkaisumallit ja erityisesti vuokratyön valtakunnalliset hankinta- ja sopimusmallit. Vuokratyön rinnalla on tunnistettu monia eri ratkaisumalleja, […]
-
Jätelain muutosten vaikutukset hyvinvointialueiden toimintaan
Mikä muuttuu 1.1.2026 Jätelaki muuttuu 1.1.2026 siten, että jätteen haltijan vastuulla on sellaisissa toimipaikoissa syntyvän jätteen jätehuolto, joissa hyvinvointialue, sote-palveluntuottaja tai muu ammattimainen julkinen […]
-
Lastensuojelutunnilla ryhdyttiin parastamaan eli parhaita ideoita varastamaan
Marraskuun lastensuojelutunnilla Studiolinjoilla ryhdyttiin parastamaan. Tavoitteena parastamisessa on jakaa hyvinvointialueiden kesken toimintamalleja, joissa on onnistuttu sote-integraatiossa lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena […]
-
Hyvil ja Kuntaliitto päivittivät kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä koskevat suositukset uudelle valtuustokaudelle
Hyvil ja Kuntaliitto ovat päivittäneet aiemmin julkaistut strategisen yhteistyön johtamisen suositukset sekä kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiä neuvotteluista koskevan materiaalin. Kuntien […]
-
Alueelliset nuorisovaltuustot ovat nuorten äänen kanava hyvinvointialueella
Nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on edistetty ja kehitetty määrätietoisesti. Vuonna 2006 voimaan tulleeseen nuorisolakiin sisältyi ensimmäinen kuntia tai alueita velvoittava […]