Hyvinvointialueet

Toimeentulotuen toimeenpanon nykytila-analyysi valmistui – Toimeenpano on vakiintunut, mutta kehitettävää riittää edelleen

Kelan, Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n tuoreesta raportista ilmenee, että toimeentulotuen toimeenpanijoiden välinen yhteistyö on parantunut merkittävästi, mutta kehitettävää on edelleen paljon. Keskeisimpiä kehittämiskohteita nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ovat tiedonvaihto, palvelujen saavutettavuus ja työntekijöiden tavoitettavuus sekä toimeentulotukipäätösten laatu.

Kela ja Kuntaliitto toteuttivat syksyllä 2022 toimeentulotuen toimeenpanon nykytila-analyysin, ja sen loppuraportti on nyt julkaistu. Vuoden 2023 alusta raportin ja analyysin viimeistelyyn osallistui myös Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy.

– Työn tavoitteena oli muodostaa realistinen kokonaiskuva ja yhteinen ymmärrys toimeenpanon nykytilasta plussineen ja miinuksineen ennen sote-uudistusta, kertoo projektipäällikkö Kirsi Metsävainio Kelasta. 

– Nykytila-analyysi tarjoaa vertailukohdan sille, miten toimeentulotuen toimeenpano kehittyy tulevina vuosina sote-uudistuksen jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Ellen Vogt Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä. Vuodenvaihteeseen saakka Vogt työskenteli erityisasiantuntijana Kuntaliitossa.

Analyysin aineisto kerättiin syksyn 2022 aikana pidetyissä työpajoissa, joihin kutsuttiin asiakkaiden parissa työskenteleviä toimeentulotuen asiantuntijoita sekä Kelasta että kunnista kaikkialta Manner-Suomesta. Kela ja Kuntaliitto kokosivat ja jäsensivät kerätyn tiedon, jota jalostettiin yhteistyössä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja alan tutkijoiden kanssa.

Vastaavaa arviota ei ole ollut käytettävissä, kun perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa.

– Päällimmäisenä havaintona aineistosta nousi se, että toimeentulotuen kanssa työskentelevät tahot ovat kulkeneet pitkän matkan Kela-siirron ensimmäisistä, kriittisistä vaiheista keskinäisen luottamuksen rakentumisen vaiheeseen, Metsävainio kertoo.

Selkeimpiä vahvuuksia nykytilassa on analyysin mukaan se, että yhdenvertaisuus ja yhdenmukainen päätöksenteko ovat lisääntyneet perustoimeentulotuen ratkaisutyössä. Keskeinen ansio on myös se, että toimeentulotuen käsittelyajat pysyvät lakisääteisissä rajoissa. Järjestelmän kriisinkestävyys tuli todennettua ensimmäisenä koronakeväänä. Huomattavaa on myös se, että toimeentulotuen alikäyttö on analyysin mukaan vähentynyt ja tuen hakemisen kynnys madaltunut.

– Kehitystä on tapahtunut todella paljon vuodesta 2017. Toimeenpanijoiden yhteistyö vaikuttaa nyt olevan aivan eri tasolla kuin se oli silloin, kun toimeentulotuki oli juuri siirtynyt Kelaan tai ennen sitä, Ellen Vogt toteaa.

Laadukas asiakasyhteistyö edellyttää sujuvaa tiedonvaihtoa 

Vaikka toimeentulotuen toimeenpanon tilanne analyysin perusteella vaikuttaa vakaalta ja vakiintuneelta, myös kehittämistarpeita tunnistettiin. Ne koskevat sekä Kelaa että hyvinvointialueita ja lainsäädäntöä. Kaikkein keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat Kelan ja hyvinvointialueiden välinen tiedonvaihto sekä sellaisten työvälineiden jatkokehittäminen, jotka mahdollistavat tiedonkulun ja laadukkaan yhteistyön.

– Laadukas asiakasyhteistyö edellyttää sujuvaa tiedonvaihtoa ja sellaisia työvälineitä, joiden avulla monialaista tukea tarvitsevien hakijoiden auttaminen mahdollistuu nykyistä paremmin. Lisäksi tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, jotta tiedonvaihdon kehittämistarpeisiin voidaan vastata. Tähän tulisi panostaa tulevalla hallituskaudella esimerkiksi mahdollistamalla lainsäädännöllä erilaiset kokeilut, Vogt sanoo.

Analyysista nousee selvästi esiin myös tarve kehittää palvelukäytäntöjä sekä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja työntekijöiden tavoitettavuutta.

– Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki. On tärkeää parantaa henkilökohtaisen, ilman ajanvarausta tarjottavan palvelun saavutettavuutta. Erityisesti palveluverkkoa ja päätösten laatua pitäisi kehittää ajatellen niitä tuenhakijoita, joiden toimintakyky on kaikkein matalin, Kirsi Metsävainio sanoo.

Metsävainio ja Vogt toivovat, että analyysissä esiin nousseita vahvuuksia ja heikkouksia sekä kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden ja Kelan välisen yhteistyön ja koko palvelujärjestelmän kehittämisessä. Analyysistä voi olla hyötyä myös laajemmin sosiaaliturvauudistuksen tulevia suuntaviivoja ja etuusmalleja pohdittaessa.

– Toimeentulotuen asiakkaat ansaitsevat sen, että lainsäädännön ja toimeenpanon kehittämistä jatketaan päättäväisesti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, Vogt ja Metsävainio toteavat yhdessä.

Tutustu toimeentulotuen nykytila-analyysiin

Lisätietoa medialle: