THL:n esitys rahoitusmallin uudistuksesta oikeansuuntainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 29.10. esityksensä hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta. Esityksen mukaan rahoitusmallia on uudistettava tulevalla vaalikaudella. Rahoitusmallin tehtävä on turvata kansalaisten palvelut, joita hyvinvointialueet järjestävät ja tuottavat.

Jotta hyvinvointialueet voisivat onnistua tehtävässään, on rahoitusmallin oltava ennakoiva, kannustava ja läpinäkyvä. Sitä se ei tällä hetkellä ole. 

Diagnoosit eivät ole sama kuin palvelutarve

Nykyinen malli pohjautuu pitkälti palvelutarpeeseen, joka määritellään pääsääntöisesti diagnoosien kautta. Palvelutarve on lähtökohtaisesti oikea peruste. On kuitenkin tunnistettava, että epätäydellisessä maailmassa palvelutarpeen määrittäminen diagnoosien kautta on äärimmäisen vaikeaa ja tuottaa järjestelmään epävakautta sekä kannustinongelmia. Niiden kerääminen on myös hyvinvointialueille hallinnollisesti hyvin raskasta. 

Diagnoosi on hoitoprosessin lähtökohta, kun taas koko toiminnan päämäärä on palvelutarpeen poistaminen tai vähentäminen niillä keinoilla, joita sosiaali- ja terveydenhuollolla on. Rahoitusmallin ei tulisi rangaista tavoitteen saavuttamisesta, kuten nyt tapahtuu. Siksi THL:n esitys diagnoosiperustaisuuden vähentämisestä ja painotuksesta muistisairauksien kaltaisiin kalliisiin ja pysyviin tiloihin on Hyvilin näkökulmasta tervetullut, kunhan huolehditaan tietopohjan ajantasaisuudesta. 

Olennaisinta yhteiskunnan kannalta olisi ennaltaehkäisy, josta nykyinen rahoitusmalli rankaisee. Tässä on kuitenkin tunnistettava, että kyse on koko yhteiskunnan haasteesta, johon hyvinvointialueilla on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa. 

Säästöt heikentävät palveluita rahoitusmallista riippumatta

THL:n esitys ei kuitenkaan käsittele rahoitusmallia kokonaisuudessaan. Rahoituksen kokonaismäärä, rahoituksen tuleminen ainoastaan valtiolta, jälkikäteistarkistus ja siirtymätasaukset ovat merkittäviä elementtejä kokonaisuuden kannalta.

Rahoitusmalliin liittyvistä ongelmista huolimatta hyvinvointialueet ovat pystyneet hidastamaan kustannusten kasvua siten, että menojen kasvu on hitainta tällä vuosituhannella. On tunnistettava, että jatkuva säästäminen näkyy hyvinvointialueiden kyvyssä suoriutua tehtävästään. Mikäli rahoitusleikkauksia jatketaan, oikeus riittäviin julkisiin palveluihin vaarantuu.  

• THL:n tiedote 29.10.2026: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää

Lisätietoja