Vähemmän valituksia – Hyvil kouluttaa muutoksenhausta

Hyvinvointialueen asiakkaalle muutoksenhaku päätöksiin on kansalaisoikeus, jonka toteutumiseen päätöksen valmistelija voi vaikuttaa. Juristi Niina Kolju kertoo, mitä elokuun Muutoksenhaun perusteet -koulutukselta voi odottaa.

Hyvinvointialueilla tehdään satoja tuhansia hallinnollisia päätöksiä vuosittain. Vaikka monelle kunnasta alueelle siirtyneelle muutoksenhaun prosessit ovat ennestään tuttuja, voi oikean muutoksenhakuohjeen löytäminen lainsäädäntöviidakossa olla haastavaa. Oikean osoituksen liittäminen päätökseen on osa hyvää päätösvalmistelua.

Hyvilin keväällä julkaisema Muutoksenhakuohje on käytännön työkalu hallinnollisia päätöksiä hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä valmisteleville. Tuleva koulutus tukee ohjeen käyttöönottoa.

Millaista on hallinnollisten päätösten tekeminen hyvinvointialueilla, juristi Niina Kolju?

”Esimerkiksi muutoksenhakua koskevaa sääntelyä löytyy niin hyvinvointialuelaista, hallintolaista kuin myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon erityislaeista. Esimerkiksi erityislaista voi juontaa se, että muutosta päätökseen haetaankin suoraan hallintovalituksella ilman pakollista oikaisuvaatimusvaihetta. Valmistelijan tulisi osata tarkistaa tämä.”

”Oikean lain käyttäminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa esimerkiksi oikaisumenettelyn määräaikoihin, siihen, kenelle oikaisuvaatimus osoitetaan tai kenellä on valitusoikeus asiassa. Hyvinvointialuelaki peilaa monessa kuntalakia. Logiikka, jolla päätöksiin voi hakea muutosta, on samanlainen. Lakeja voidaan tarkastella myös rinnakkain. Esimerkiksi hallintolakia sovelletaan hyvinvointialuelakiin nähden toissijaisesti ja täydentävästi.”

Mitä vaikutuksia on puutteellisella päätösvalmistelulla?

”Jos päätöksessä on suoranaisia virheitä, viranomaisella on velvollisuus korjata virheet. Puutteellisesti valmistellulla päätöksellä on vähintäänkin välillisiä, negatiivisia vaikutuksia. Heikosti valmisteltu päätös voi ainakin lisätä muutoksenhaun tarvetta ja siirtää päätöksen lainvoimaisuutta. Hallinto-oikeudella on aina oikeus kumota päätös ja palauttaa se käsittelyyn, takaisin hyvinvointialueen toimivaltaiselle viranomaiselle. Myös väärä muutoksenhakuosoitus siirtää päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Sillä, että valmistelija tietää, mitä muutoksenhakujärjestystä kunkin päätöksen kohdalla noudatetaan, on suuri merkitys. Kaikkea edellä mainittua voi ehkäistä hyvinvointialueen sisäisellä päätösvalmistelun koulutuksella, ohjeistuksella tai ohjauksella. Monilla hyvinvointialueilla tällaista tehdäänkin.”

Mitkä ovat tyypillisiä haasteita, joita hyvinvointialueella päätöksiä valmisteleva kohtaa?

”Pääosin asiat sujuvat. Päätöksentekijän tavoitteena on aina mahdollisimman laadukas päätös. Hyvinvointialueiden kiire vie mahdollisuuksia huolelliselta päätösvalmistelulta. Päätöksen perusteet pitäisi aina pystyä selvittämään riittävästi. Omanlaisensa haaste on myös sen arvioiminen, miten laajasti esimerkiksi yksilöllinen asiakaspäätös tulisi perustella, jotta perustelut ovat riittävät. Jo se, että ensin arvioidaan jo etukäteen, jos ja keitä päätöksessä on tarvetta kuulla, vie aikaa.”

Mitä koulutus tarjoaa sellaiselle, joka tietää jo melkein kaiken muutoksenhausta?

”Pyrimme koulutuksessa antamaan kokonaiskuvan siitä, millainen on muutoksenhaun kehikko ja millaisia osakokonaisuuksia sen sisältä löytyy. Yhteistä hallinnollisia päätöksiä valmisteleville on, että toimitaan asiakkaan etu edellä. Joskus kyse on jopa asiakkaan kannalta perustavanlaatuisesta, turvaavasta oikeudesta. Yksilöä koskeviin päätöksiin valituslajina on hallintolain ja hallintoprosessilain mukainen hallintovalitus, jolloin päätös on täytäntöönpantavissa lähtökohtaisesti vasta, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Siksi on tärkeää, että päätös on laadukas ja muutoksenhauntarvetta ei päätökseen jäisi.”  

• Tutustu muutoksenhakuohjeeseen (pdf)
• Ilmoittaudu mukaan Muutoksenhaun perusteet – Tukea hyvinvointialueen päätösvalmisteluun -koulutukseen 28.8.

Lisätietoja