Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen järjestämisvastuu jakaantuu Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen kesken. 

Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilaissa (1412/1997). Toimeentulotukilain lähtökohtana on se, että jokaisella on velvollisuus kykyjensä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja lastensa elatuksesta. Toimeentulotuella tuetaan henkilöitä ja perheitä tämän vastuun toteuttamisessa. 

Oikeus toimeentulotukeen 

Toimeentulotukeen on oikeus henkilöllä, jonka omat ja perheen tulot ja varat eivät riitä tarpeen mukaiseen toimeentuloon. Toimeentulotuen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Perustoimeentulotuen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos ja täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen se hyvinvointialue, jonka alueella henkilö vakinaisesti oleskelee.  

Henkilöllä on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa  

• ansiotyöllään 
• yrittäjätoiminnallaan 
• toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla 
• muista tuloistaan tai varoistaan 
• häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla 
• muulla tavalla. 

Työikäinen toimeentulotuen hakija on velvollinen ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, ellei tähän ole estettä, kuten opiskelu tai terveydentilasta johtuvia syitä. 

Toimeentulotuen rakenne 

Toimeentulotuki koostuu  

1. perustoimeentulotuesta 
2. täydentävästä toimeentulotuesta 
3. ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuki ja täydentävä toimeentulotuki ovat ns. subjektiivisia oikeuksia, mutta ehkäisevä toimeentulotuki on sosiaalihuollon määrärahasidonnainen palvelu.  

Perustoimeentulotuki  

Perustoimeentulotuki (7 §) sisältää perusosan sekä muut perusmenot, joita ovat asumismenot (7 a §) sekä terveydenhuoltomenot ja muut menot (7 b §). Perustoimeentulotuen myöntämisestä on vastannut vuoden 2017 alusta lukien Kansaneläkelaitos. 

Perusosa on tarkoitettu kattamaan  

• ravinto- ja vaatemenot 
• vähäiset terveydenhuoltomenot 
• henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot 
• paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot 
• sanomalehden tilauksesta ja puhelimen sekä tietoliikenteen käytöstä aihetuvat menot 
• harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot  
• vastaavat muut henkilön tai perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.  

Muita perusmenoja ovat 

• asumismenot (7 a §), joita ovat vuokra, vastike, omistusasunnon hoitomenot, asunnon lämmitysmenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä asuntoon muuttoon liittyvät kustannukset.  

Lisäksi muita perusmenoja (7 b §) ovat  

• vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 
• lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvat menot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot 
• lapsen tapaamisesta tietyin perustein hyväksyttävät menot 
• välttämättömän henkilöasiakirjan hankinnasta aiheutuvat menot.  

Täydentävä toimeentulotuki 

Täydentävää toimeentulotukea (7 c §) myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat henkilön tai perheen erityistarpeisiin tai -olosuhteisiin liittyvät, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Tukea haetaan siltä hyvinvointialueelta, jossa henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Joissain tilanteissa Kela voi myös siirtää hakemuksen hakijan pyynnöstä hyvinvointialueen käsiteltäväksi. 

Ehkäisevä toimeentulotuki  

Ehkäisevän toimeentulotuen (8 §) tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen tulisi aina perustua huolelliseen sosiaalialan ammattilaisen tekemään palvelutarvearvioon. Tukea haetaan siltä hyvinvointialueelta, jossa henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee.  

Toimeentulotukiasian käsittely 

Toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, ettei hakijan tai hänen perheensä oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön.  

Toimeentulotuen käsittelystä ja lakisääteisistä ehdottomista käsittelyaikoja säätelevät toimeentulotukilain 14 a § ja 14 b §. Lisäksi toimeentulotukiasian siirtämisestä Kansaneläkelaitoksesta hyvinvointialueelle säädetään toimeentulotukilain 14 c §:ssä. 

Toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta 

Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii valtakunnallinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata toimeentulotukiasioiden soveltamiskäytäntöä ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tehdä esityksiä toimeentulotukea koskevista asioista. Neuvottelukunnan asettaminen perustuu toimeentulotukilain 5 §:ssä annettuun asetuksenantovaltuutukseen. Neuvottelukuntatoiminnasta on annettu Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnasta 1196/2022.  

Lisäksi toimeentulotukilain 27 e §:n mukaan jokaisen hyvinvointialueen tulee perustaa alueellinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta. Lain alueellisen neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämisestä sekä yhteistyön toteuttamista koskevista asioista alueellaan. Alueellisesta neuvottelukuntatoiminnasta säädetään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa alueellisista toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnista 1197/2022.  

Valtakunnallinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta on asetettu toimikaudelle 15.6.2023-31.5.2027. 

Toimeentulotuen rahoitus  

Perustoimeentulotuen rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhtä suurin osuuksin. Kansaneläkelaitos on velvollinen kohdistamaan kustannukset kustannusvastuiseen kuntaan ja kustannukset vähennetään kunnan yleisestä valtionosuudesta. 

Täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuudet määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän mukaisesti. Hyvinvointialueiden välillä tapahtuvasta kustannusvastuusta säädetään toimeentulotukilain 27 §:ssä. 

Muualla verkossa

• Toimeentulotuki (STM) 
• Toimeentulotuki-sivu yhteistyökumppaneille (Kela) 
• Toimeentulotuki-sivu henkilöasiakkaille (Kela) 
• Ajantasaiset tiedot perustoimeentulotuen kustannuksista (Kelasto) 
• Tilastot toimeentulotuen käsittelyajoista Kelassa ja hyvinvointialueilla (THL) 

Lisätietoja