Liikkumisen edistäminen on politiikan ydintä, todettiin Olympiakomitean, Hyvilin ja Kuntaliiton järjestämässä Liikuttavan hyvät ja huonot uutiset -keskustelussa.
Suomalaisten liikkumattomuus on kansanterveyden ja kansantalouden suurimpia haasteita. Tällä hetkellä liikkumattomuuden ja liiallisen paikallaan olon kustannukset yhteiskunnalle ovat lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, summa voi kasvaa jopa 11 miljardiin.
– Jos terveyttä ei oteta vakavasti, kansantalous romahtaa, totesi ministeri, kunta- ja aluevaltuutettu Sari Essayah paneelikeskustelussa.
Katso keskustelu, jossa Sari Essayah, Tommi Vasankari, Petri Keskitalo ja Jaajo Linnonmaa etsivät ratkaisuja liikkumisen, terveyden ja talouden haasteisiin.
Nuorten liikkuminen romahtaa yläkouluvaiheessa
Lääketieteen tohtori, UKK instituutin johtaja Tommi Vasankari nosti esiin erityisen huolestuttavan kohdan lasten ja nuorten liikkumisessa: alakoulun ja yläkoulun taitteen.
– Liikkuvasta ekaluokkalaisesta tulee vähän liikkuva nuori. Kutosen ja seiskan välisenä kesänä tapahtuu jotain.
Tutkimusten mukaan juuri tässä vaiheessa askelmäärät romahtavat, ja monen lapsen säännöllinen harrastaminen päättyy. Paneelissa korostettiin, että koulupäivien rakenteilla ja harrastustoiminnan muodoilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa nuorten liikkumiseen.
Arki ja harrastukset kuormittavat perheitä
Yrittäjä Jaajo Linnonmaa kuvasi perheiden arkea, jossa harrastusrumba väsyttää niin lapset kuin vanhemmat.
– Lapset ja vanhemmat ajetaan harrastuksissa loppuun.
Ratkaisuksi keskustelijat ehdottivat matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikkua jo koulupäivän aikana. Tämä helpottaisi myös vanhempien arkea ja loisi tilaa koko perheen yhteiselle liikkumiselle. Tällä hetkellä yhtenä keinona on ollut Harrastamisen Suomen malli, jonka avulla kunnissa on pyritty tuomaan harrastukset heti koulupäivän yhteyteen. Mallia kehitetäänkin parhaillaan muun muassa urheiluseuratoiminnan yhteistyön osalta.
Tarvitaan suunnitelmia ja tavoitteita
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että liikkumisen lisääminen vaatii johdonmukaisia toimia ja eri hallinnonalojen yhteistyötä.
– Tehdään suunnitelma, asetetaan mitattavat tavoitteet ja toteutetaan tätä, kiteytti Vasankari.
Essayah painotti, että terveyden edistäminen ei saa jäädä ”ynnä muu” -listalle, vaan se tulee nähdä osana talouden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta:
– Ennaltaehkäisy ei näy heti viivan alla, siksi se on haastavaa tehdä poliittisesti. Sitä kuitenkin kannattaa tehdä, sillä se on politiikan ydintä.
Erityisesti uusien kuntastrategioiden ollessa tällä hetkellä tekeillä, liikkumisen edistäminen on tärkeä nostaa esille. Mahdollisuus vaikuttaa tuleviin strategisiin valintoihin on nyt.
Katso tallenne: Miten Suomi voi pysäyttää liikkumattomuuden laskukierteen? Katso keskustelu, jossa Sari Essayah, Tommi Vasankari, Petri Keskitalo ja Jaajo Linnonmaa etsivät ratkaisuja liikkumisen, terveyden ja talouden haasteisiin.
Nuorten liikkuminen romahtaa yläkouluvaiheessa
Lääketieteen tohtori, UKK instituutin johtaja Tommi Vasankari nosti esiin erityisen huolestuttavan kohdan lasten ja nuorten liikkumisessa: alakoulun ja yläkoulun taitteen.
– Liikkuvasta ekaluokkalaisesta tulee vähän liikkuva nuori. Kutosen ja seiskan välisenä kesänä tapahtuu jotain.
Tutkimusten mukaan juuri tässä vaiheessa askelmäärät romahtavat, ja monen lapsen säännöllinen harrastaminen päättyy. Paneelissa korostettiin, että koulupäivien rakenteilla ja harrastustoiminnan muodoilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa nuorten liikkumiseen.
Arki ja harrastukset kuormittavat perheitä
Yrittäjä Jaajo Linnonmaa kuvasi perheiden arkea, jossa harrastusrumba väsyttää niin lapset kuin vanhemmat.
– Lapset ja vanhemmat ajetaan harrastuksissa loppuun.
Ratkaisuksi keskustelijat ehdottivat matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikkua jo koulupäivän aikana. Tämä helpottaisi myös vanhempien arkea ja loisi tilaa koko perheen yhteiselle liikkumiselle. Tällä hetkellä yhtenä keinona on ollut Harrastamisen Suomen malli, jonka avulla kunnissa on pyritty tuomaan harrastukset heti koulupäivän yhteyteen. Mallia kehitetäänkin parhaillaan muun muassa urheiluseuratoiminnan yhteistyön osalta.
Tarvitaan suunnitelmia ja tavoitteita
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että liikkumisen lisääminen vaatii johdonmukaisia toimia ja eri hallinnonalojen yhteistyötä.
– Tehdään suunnitelma, asetetaan mitattavat tavoitteet ja toteutetaan tätä, kiteytti Vasankari.
Essayah painotti, että terveyden edistäminen ei saa jäädä ”ynnä muu” -listalle, vaan se tulee nähdä osana talouden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta:
– Ennaltaehkäisy ei näy heti viivan alla, siksi se on haastavaa tehdä poliittisesti. Sitä kuitenkin kannattaa tehdä, sillä se on politiikan ydintä.
Erityisesti uusien kuntastrategioiden ollessa tällä hetkellä tekeillä, liikkumisen edistäminen on tärkeä nostaa esille. Mahdollisuus vaikuttaa tuleviin strategisiin valintoihin on nyt.
Viisi suositusta kunta- ja aluepäättäjille liikkumismyönteiseen päätöksentekoon
- Johda poikkihallinnollisesti ja pitkäjänteisesti – liikkumisen edistäminen vaatii yhteistyötä kansallisella ja paikallisella tasolla.
- Suunnittele yhdyskuntarakennetta liikkumista tukevaksi – arkiympäristöjen tulee kannustaa kaikenikäisiä liikkumaan lihasvoimin.
- Luo tehokkaampia taloudellisia kannustimia – ohjauskeinoja tarvitaan lisää liikkumisen edistämiseksi kunnissa ja alueilla.
- Tuo liikunta vahvemmin koulutukseen – perus- ja toisen asteen koulut sekä korkeakoulut tukemaan aktiivista elämäntapaa.
- Sitouta terveydenhuolto ja harrastustoiminta – vahvempi elintapaohjaus ja harrastajalähtöinen malli tukevat kuntalaisten hyvinvointia.
Suositukset perustuvat Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -tutkimuksen politiikkasuosituksiin liikkumisen lisäämiseksi.
Lue myös:
Helinä Marjamaan blogiteksti ”Laita itsesi kuntoon!”
Lisätietoa:
TARJA TENKULA
erityisasiantuntija
+358 9 771 2123, +358 400 623 531
tarja.tenkula@hyvil.fi
-
Hyvinvointialueet kaipaavat yhtenäistä ja strategista valtionohjausta
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, ettävaltioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtionohjausta.
-
Tiedon liikkuvuuden esteitä riittää purettavaksi seuraavallakin hallituskaudella
Järjestelmissämme jo olevaa tietoa ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavalla hallituskaudella on purettava tiedon liikkumisen esteitä määrätietoisesti, kirjoittavat Kelan johtaja Kirsi Varhila ja Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
-
Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla
Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma, jonka nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta ja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Hyvil […]
-
Olemmeko valmiita? – Kokemukseni väestönsuojelun harjoituksesta
Hyvinvointialueet, pelastustoimi ja kunnat kannattelevat kokonaisturvallisuutta, mutta onko siviiliyhteiskunta valmis? Pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki kirjoittaa.
-
Tervetuloa seuraamaan ohjelmaamme Kuntamarkkinoille
Hyvil on mukana Kuntamarkkinoilla 16.–17.9. Hyvilillä on yhdeksän puheenvuoroa, joiden lisäksi järjestämme puoluepaneelin, jossa kahdeksan puoluesihteeriä haastetaan hallitusohjelmatavoitteidemme äärelle.
Tervetuloa mukaan!
-
Sosiaalihuollossa ja -palveluissa käytettävää teknologiaa on syytä säännellä
Täydentävässä teknogiaesityksessä sosiaalihuollossa ja -palveluissa käytettävää teknologiaa esitetään säänneltäväksi lailla. Hyvinvointialueilla olisi velvollisuus arvioida, voidaanko teknologisia ratkaisuja hyödyntää sosiaalipalvelujen toteutuksessa.